Mietimme jo valmiiksi uuden vuoden aaton koirien väsytystaktikan aivan kaiken varalle. Timo käytti pojat lenkillä heti aamusta. Yo-Yo päätti kulkea ensimmäisenä, Nano liikkui viisaasti jäljessä. Satanut lumi aiheutti lumeen sukeltamis reaktioita koirille 😀 40 minuuttia koirat viihdyttivät isäntäänsä metsikössä.
Toisella lenkillä mukanamme oli Nilla ja Riitta. Tarkoituksella kuljimme hieman pidemmän kaavan mukaan, joten koirat saivat liikuntaa riittävästi. Koiruudet pysyivät koko ajan lähellämme, joten kuvan ottaminen kaveruksista oli hankalaa. Puolitoista tuntia vierähti nopeasti, juteltavaa riitti paljon 😀 Kotona pojat saivat vielä aktivointilelusta hieman nakkia uuden vuoden kunniaksi. Tämän jälkeen uni maistuikin, koko perheelle…
Timo käytti vielä viiden maissa koiruudet lenkillä. Tällöin Lieksassa oli jo alkanut rakettisota. No, iloksemme huomasimme ettei koirat reagoineetkaan raketteihin paljoa. Illalla vanhemmillani ollessamme Riitan kääkät leikittivät Nanoa, eikähän sitä paljoa tarvinnut yllyttää toimintaan 🙂 Pihalla leikimme vielä jonkin aikaa rakettien paukkeessa. Olipa mukavaa huomata, että koiruudet pärjäsivät hienosti.
Kirjoitettu 31.12.2011 klo 23:25, viimeksi päivitetty
31.12.2011 klo 23:25.
Mie mietin pitäsikö juhlia vuoden vaihde antibioottien voimalla… Pieni tulehdus ja tehtävää olikin enemmän kuin riittävästi. Terkkarilla sain juosta neljä kertaa eto asian takia, mutta nyt on ensimmäinen tabletti mahassa ja paraneminen alkanut.
Koiruudet saivat tämän takia vapaa päivän. Ohjelmassa oli ulkoilua, luiden järsimistä sekä aktivointileluja. Ei siis ihan pöllö päivä kuitenkaan.
Täytyypä tässä samalla kertoa illastamme. Yhdentoista aikaan Selma-täti soitti ja kertoi Nestori-kääkän karanneen ja Esa-sedän olevan säähän nähden vähissä vaatteissa koiraa kiinni juoksemassa. Vuokko-täti on jo etsimässä kadonneita, samoin äitini. Hyppy autoon ja etsimään, samoin Timo. Vähän ajan kuluttua täti soittaa nauraen… Esa ja Nestori olivat olleet koko ajan nukkumassa, tädit olivat vain luulleet heidän hävinneen. On mulla taitava suku sähläämään 😀
Kirjoitettu 31.12.2011 klo , viimeksi päivitetty
31.12.2011 klo 00:20.
Aamulla lähdimme äidin ja kääkkien kanssa kiertämään lenkkiä. Lämpötila oli lähellä nollaa ja lunta oli tullut paljon yön ja aamun aikana. Siinäpä sitten taivalsimme vain viiden koiran kanssa, Elli ei päässyt mukaan. Helmellä, Iiriksellä ja Lyylillä oli lumen paljous haasteena. Lyhet jalat ja risuinen luminen maasto ei ollut helppoa kulkea lyhytjalkaisille otuksille. Nano keräsi itseensä kiitettävästi lunta, takaliikkeet eivät ainakaan olleet ahtaat 😀 Yo-Yo keräsi lunta paljon, liian paljon. Ukolla liike oli välillä hyvinkin keinuvaa ja taapertavaa. Onneksi jaksoi koko matkan kulkea.
Kotona suihkun kautta sisälle. Lämpimässä suihkussa lumet sulivat vähitellen ja lumipallojen sisältä löytyi koiruutemme. Onneksi nostimme autoon oikeat pallot metsästä. Tytöt tulivat meille vähäksi aikaa kyläilemään. Nano ja Iiris päättivät pistää kunnolla leikiksi. Hillittömät hepulit ja painimiset pääsivät vauhtiin, ihan kuin ei oltaisiin ollenkaan käyty lenkillä…
Illalla oli vuorossa mani-/pedikyyrit pojilla. Tassukarvat olivat kamalan pitkät ja keräävät kaiken kuran sekä lumen syövereihinsä. Siispä sakset käteen ja karvoja hieman lyhyemmäksi samalla kun kynnet lyhenivät. On se vaan jännää kuinka paljon karvaa muutamista tassuista lähtikin.
Kirjoitettu 30.12.2011 klo 00:30, viimeksi päivitetty
30.12.2011 klo 00:30.
Tänään olikin hieman surullinen aamu. Elli oli viimeistä kertaa kanssamme lenkillä, tähän pätkään. Höh! No, onneksi tyttöjä jää vielä kolme ja Ellinkin saa varmasti tarvittaessa haettua virkistämään päiväämme. Lenkille pääsi jälleen äitini mukaan. Risukossa ja lumessa tarpominen käy aivan työstä. Elli ei aivan malttanut mieltään, vaan roikkui hieman Yo-Yon karvoissa ja leikki Nanon kanssa. Ihania nuo nuoret koiruudet 😀
Illalla menimme Jaanan ja Samin kanssa hieman hallille treenaamaan. Annen opeilla tottistelin Yo-Yon kanssa seuraamista sekä liikkeestä seisomaan jäämistä. Nanon kanssa treenailimme hieman seuraamista. Hankalaa moisen kääpiön kanssa kulkeminen ja palkaaminen. Olisi kovin toivottavaa, että kääpiö olisi neljällä rassulla liikkuva eläin, eikä takatassuilla loikkiva konkeli…. Mutta erittäin mukavat ja iloiset treenit siis takana 😀
Kirjoitettu 29.12.2011 klo 01:38, viimeksi päivitetty
30.12.2011 klo 23:50.
Timo livahti töihin ennen kukon laulua ja etelän immeisetkin keräilivät laukkunsa ja lähtivät kotejaan kohti. Hui, kuinka hiljaista meille tulikin yht’ äkkiä. Koiratkin katselivat huolestuneina tilannetta.
Äiti lähti mukaan lenkille juoksuttamaan kääkkiä, Ellillä vahvistettuna. Vauhdikkaan lenkin piristeenä oli Helmi. Mummeroinen ei aivan kuule saati näe kaikkea. Hassu tapaus!
Riitan ollessa Joensuussa koipeaan näyttämässä tulivat tytöt meille päivähoitoon. Iiris, Helmi sekä Lyyli olivat kuin kotonaan, onhan he tottuneet meillä oloon. Elli puolestaan päätti imarrella Yo-Yoa. Ukko makasi kaikessa rauhassa makuuhuoneen matolla ja Elli-matonen ryömi partaisen nenän edessä suuntaan jos toiseenkin. Aivan mieletöntä mielistelyä ja liehittelyä. Voi kunpa olisin saanut videolle… Nanokin sai omansa liehittelystä.
Jossain vaiheessa havahduin pelottavaan hiljaisuuteen. Vieressäni nukkui Iirsi ja toisella puolella Lyyli. Helmi nukkui Yo-Yon karvojen seassa! Onneksi Elli ja Nano nyhjäsivät jossain ja pitivät jonkin verran ääntä. Muuten olisi kuullut nuppineulankin putoamisen. Eipä noista koiruuksista juurikaan haittaa ollut vieraina 😀
Kirjoitettu 29.12.2011 klo , viimeksi päivitetty
31.12.2011 klo 00:09.
Aamulla silmät auki ja jee! Tänään oli kauan kaivattu tottistelukoulutus Valtimolla. Siispä Ukko kyytiin ja menoksi. Nano jäi kotiin härdäämään Timon kanssa. Lisäksi kotonamme häärivät tätini ja sisareni tehden perinteistä kalkkunapäivällistä.
Valtimolla siis kouluttajana Anne Heikkinen, tulipa mitä parhaimpaan saumaan tämä koulutus. Minä tykkäsin aivan älyttömästi Annen ohjaus tyylistä ja ajatuksista. Hmm… Siispä minun täytyy oppia luottamaan Yo-Yoon, eikä katseella painostaa sitä koko aikaa. Lisäksi toimintaan paljon yllätyksiä ja kaavojen rikkomista. Minusta agilityn ja tottiksen sekoittaminen koulutuksessa oli kerrassaan loistava ajatus. Olen tehnyt sitä jonkin verran, mutta en siinä määrin mitä tulen tulevaisuudessa tekemään 🙂
Eli olin erittäin tyytyväinen päivän oppeihin. Kannatti ajaa henkensä uhalla järkyttävässä säässä, loska lensi ja auto meinasi nousta loskapatjan päälle pienistä vauhdeista huolimatta.
Kotona odottikin melkein valmis kalkkuna ja talollinen vieraita 🙂 Koirat saivat leikkiä tyttöjen kanssa ja olla rapsuteltavina.
Kirjoitettu 29.12.2011 klo , viimeksi päivitetty
29.12.2011 klo 01:13.
Timo lähtikin tänään kanssamme lenkkeilemään. Mukana tietenkin kääkät, Ellillä vahvistettuna. Vauhdikkaasti lenkki sujuikin, ensin tietä pitkin ja sitten metsikössä rämpien. Metsässä oli paikoin sen verran lunta, että kääkillä oli pieniä vaikeuksia pysyä matkassamme.
Tytöt kävivät ja yöpyivät luonamme. Nano on aivan kummallinen! Kuinka hyppivä ja loikkiva koira voikin toimia noin kaksosten kanssa? Ei hyppimistä, vaan tassut ovat tukevasti maassa. Lisäksi Päästäinen liikkuu rauhallisesti ja tyynesti tyttöjen perässä, edes neitojen juoksuleikit eivät aiheuta härdelliä Nappulassa.
Molemmat koirat siis vahtivat ja hoitavat aktiivisesti ympäri vuorokauden neitosia, Riina mukaan lukien. Pikku tyttöjen sallitaan tekevän ihan mitä vaan, vaikka tytöt osaakin olla tosi hienosti koirien kanssa.
Kirjoitettu 29.12.2011 klo , viimeksi päivitetty
29.12.2011 klo 00:55.
Aamusella koiruuksien kanssa lenkille Timon seurassa. Kylläpä kaksi karvakasaa tuntui vähälle viimepäivien suuremman lauman sijasta. Yöllä oli satanut lisää lunta ja lähes nolla kelissä karvoihin tarttui kiitettävät paakut.
Jouluhössötyksestä innostuneet koiruudet ottivat osaa kaikkiin tapahtumiin 😀 Joulupukki oli selkeästi tuttu, samoin muori. Molemmat olivat muuten aivan varmasti aitoja ja oikeita, niin hyvin he vetivät osansa. Koirat olivat olleet hyvin kilttejä koko vuoden, sen verran paljon molemmat karvaiset saivat lahjoja. Jostain kumman syystä lammaslelut olivat löytäneet tiensä paketteihin.
Kaksoset päättivät yhdessä tuumin valita yömajakseen meidän matalan majan, tarkemmin sanottuna meidän sängyn. Iltapalan nautiskelimme sängyn päällä retkeillen, se on jotain ihmeellisen kummallista tyttöjen mielestä. Kaksosten nukahdettua Riina käveli koirien harjakaapille, nappasi harjan sekä kamman ja harjasi Nanon! Paras vieras ikinä! Tai olisi, jos opettelisi vielä harjaamaan Yo-Yonkin 😉
Kirjoitettu 25.12.2011 klo 00:17, viimeksi päivitetty
25.12.2011 klo 00:17.
Koska eilen Nano nautti suunnattomasti Ellin leikkivästä seurasta, pääsi Elli tänäänkin mukamme lenkille. Koiruuksia siis kertyi yhteensä kuusi. Siinäpä oli Timon kanssa laskemista, että onhan kaikki varmasti tallella.. Paikassa jossa koskaan ei näy ketään tuli vastaan lenkkeilijä koiran kanssa sekä autoilija. Onneksi selvisimme pahemmitta kohtauksitta tapaamisista eteenpäin 🙂
Ennen Ellin palauttamista vielä pieni hetki leikkiä pihassamme….
Puoliksi syöty kääkkä?
Muutoin päivä sujuikin Iidan ja Ainon tekemisiä ihmetellessä 😉 Illalla myöhään katsoimme (Katja, Riina, Timo ja minä) perinteisen jouluelokuvan. Nenäliinoja kului edelleen paljon, hyvin paljon…
Kirjoitettu 24.12.2011 klo 23:44, viimeksi päivitetty
24.12.2011 klo 23:46.
Riina serkku tuli pari päivää sitten Lieksaan viettämään joulua. Neitonen oli varannut meiltä yöpaikan aamiaisella, ilman herätystä. Aikoinaan Roo sai aina nukkua Riinan vieressä ja nyt perinnettä jatkaa Nano. Päästäinen tiesikin valmistautua pomppaamaan vuoteeseen heti, kun se oli valmiina. Nano ei yritäkään tulla meidän viereen tai sänkyyn, mutta Riina… Eilen illalla napattu kuva:
Riinan yöökylävaraukseen kuului yöpyminen ilman herätystä, tänään… Toive ei täyttynyt 😉 Lupasin Nanon herättämään ja Päästäinen teki työnsä erittäin huolellisesti. Eipä siinä serkulla ollut mitään jakoja, vaan oli tyydyttävä tilanteeseen. Herättävä oli, Nano ei tunne armoa.
Riina lähti kanssamme lenkille metsään kera Riitan kääkät. Jokin niksahdus lienee käynyt päässäni, sillä eihän viidellä koiralla saa vielä mitään haastetta aikaan. Siispä joen tuolta puolen mukaan vielä Riitan sijoitusnarttu Elli. Ellin funktio oli lähinnä leikittää Nanoa. Iiris, Lyyli sekä Helmi ovat jo sen verran kurttuisia vanhuksia, ettei heitä enää leikkiminen paljoa huvita. Siispä Elli 8kk voisi olla mukava lisä lenkillämme.
Porukan nuorimmat nauttivat täysin rinnoin leikkimisestä ja jahtaamispelistä. Nanokin sai ihan kunnolla juosta. Tuttuja maastoja jälleen kerran kävellessä huomasin yllättäen kulkeneeni väärään suuntaan ja palasimme yllättäen simme mistä olimme lähteneet, ei vaaran toiselle puolelle. Eksyminen on toinen luontoni…
Illalla sisareni perheineen saapui Lieksaan joulua viettämään. Tytöthän ilmoitivat oitis neljän ikävuoden kokemuksella tulevansa meille yöksi sekä haluavansa nukkua teltassa. Mikäpä siinä! Illalla koirat yrittivät vartioida sekä Riinaa että Iidaa ja Ainoa. Epäilisin, että meillä on huomenna suhteellisen raatoja koiruuksia. Unen puute voi alkaa vaikuttamaan jossain vaiheessa….
Kirjoitettu 22.12.2011 klo 22:44, viimeksi päivitetty
22.12.2011 klo 22:44.