Pakkasta 31.1.2012

Hyrrrr! Pakkasta aamulla -31, joten teeskentelin peiton alla kuollutta. Timo hokaisi vihjeen ja käytti koiruudet lenkillä. Tossut ja takit olivat jälleen todella tarpeen. Lenkki oli sujunut kivasti, tosin ketään muita lenkkeilijöitä ei samoilla aukeilla ollut.

Päivällä posti toi aivan ihanat tuotteet 🙂 KoirAkat olivat valmistaneet tilaamamme Suojakan Nanolle. Sininen Suojakka on aivan huipun tyylikäs Päästäisen yllä. Lisäksi saimme testattavaksi samanlaisen Kuivakan kuin Yo-Yolla. Pukuja voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Kuvat tulee heti, kunhan kuvaajat pystyvät toimimaan ulkona jäätymättä. Nanotinhan pärjää hienosti takkien turvin.

Päivän mittaan treenasin Yo-Yon kanssa hissiä. Hitsin pitsi, sehän alkaa jo sujua paljon paremmin 🙂

Illalla pakkasesta huolimatta kävelimme agihallille. Vilpoisaa oli, pakkasta sen -28 🙂 Yo-Yon kanssa treenasimme merkkausta. Hankalaa! Toiset laittoivat palkan ennen hyppyä, minun piti laittaa hypyn taakse. On tää niin haasteellista. Yo-Yo lienee yksi harvoista koiruuksista, jotka ajattelevat ja tuumailevat agi radalla.

Nanon kanssa harjoittelimme pers’ jättöä. Aikas hienosti pieni Päästäinen suoriutui vaativasta tehtävästä 🙂 Minäkin osasin jotain 😉

Treenin jälkeen tein molempien koiruuksien kanssa keppejä kera Tarjan ja Anskun. Nano on aivan mahdoton tykki, Yo-Yokin mahtava. Nanon pitäminen poissa kepeiltä vaatii suurta joukkoa henkilökuntaa. On mulla hienot koiruudet. Kävellä tallustimme kotiin ja sää tuntui vilpakalle. Mittari näyttikin -30, joten en aivan väärin tuntenut.

Treenausta 30.1.2012

Minun hiivittyä töilöihin, Timo kiskaisi koiruuksille takit niskaan ja tossut tassuihin. Pakkasta oli nimittäin järkyttävät  -32. Koiruudet ei olleet millään kylmyydestä, vaan kulkivat eteenpäin kuin ei mitään. Lumihankirämpiminen muuttui reilun pituiseksi hihnakävelyksi, kuivuus kärvensi keuhkoja. Koirat olivat kuitenkin nautiskelleet lenkkeilystä 😀

Minä oli varannut agihallin, joten sinne suuntasimme. Hallin sisälläkin oli pakkasta,-7astetta. No, onneksi minulla ei ollut tarkoituskaan treenata varsinaisesti agilitya. Molempien koiruuksien kanssa otin kolme hyvin lyhyttä treenipätkää, joihin sisälsin puomille 2-2:n. Molemmat koirudet ovat keksineet hienosti mitä toivon heidän tekevän, harjoiteltavaa riittää vielä kuitenkin.

Yo-Yon kanssa tein lisäksi luoksetulon pysäytyksiä kiertämisellä. Ensin Yo-Yo alkoi ennakoimaan lentävää palloa. Hmm… Mitenkäs nyt? No, minullahan on valmiiksi pysäytysasennossa sekä pallo lensi ilman pysähdystä. Tarkkutta, Liisa, tarkkuutta… Paremmin toimittuna pysäytykset jopa toimivat 😀 Lisäksi teimme seuraamisia, tai siis 90 asteen käännöksiä lähinnä sekä putken kautta oikeaan seuraamispaikkaan tulemista. Vitsi meillä oli mukavaa.

Nanon kanssa teimme kiertämisen sekä putken kautta perusasentoa. Minun oma toiminta vaikuttaa siinä vielä liian paljon, mutta harjoitellaan. Lisäksi otimme hieman alkeisseuraamista, eiköhän se ala vähitellen onnistua. Koko treeneihin kului hieman vajaat puoli tuntia 😀

Minulla on kännykässä kolme kertaa päivässä hälyytys: hissi! ja perässä numero. Siispä teen kaukokäskyn hissiä ennalta ajatellun määrän. Näin treenit tulevat varmasti tehtyä, eikä vain jossain välissä…

Tottistellen 29.1.2012

Nyt se on varmaan pakko tunnustaa…. Nyt on talvi. Pakkasta oli karvan verran vaille -30, joten kylmä ja kalsea keli ei kutsunut lenkkeilemään minua. Timo uhrautui ja käytti koiruudet hihnalenkillä. Olihan sekin jotain. Päivän hakuilut oli jo peruttu liian kovan pakkasen vuoksi.

Illalla oli tottistelua. Ansku laittoi kaiken maailman tötteröitä ja törppöjä pitkin lattia pieneksi häiriöksi. Yo-Yon vuorolla lisä häiriönä oli Dani ja Ansku treenailemassa. Ukko ei ottautunutollenkaan mihinkään häiriöön, hän oli vain ja ainoastaan töissä. Ensin luoksetulon seisautuksia kiertämisen kautta. Siinä Yo-Yo ennakoi, joten otin välillä pelkkää kiertämistä ja välillä seisautusta. Tässä riittää treenattavaa. Nyt otin hyvin lyhyitä seuraamisia, lähinnä siirtymisiä, nehän onnistui yllättävän hyvin 😀 Lisäksi otin hieman kaukokäskyjen hissiliikettä. Varsinkin ylös nouseminen on jo tosi hyvää.

Nano ottikin törpöistä häiriötä, joten niitä täytyy harjoitella paljon. Ensin hieman kiertämisen kautta luoksetuloja. Tyyppi tulee entistä paremmin sivulle, toisin perusasennon istuminen puutuu…. Krääk! No, hitaasti hyvä tulee 😉 Lisäksi otin hieman seuraamisen alkeita. On se vaan hauska Päästäinen.

Lopussa oli ryhmäpaikallaolo. Laiskana persoonana, ja itseäni jakamatta, tein molemmilla koirilla yhtä aikaa. Yo-Yon laitoin samalle linjalle muiden koirien kanssa maahan, kävin muutaman kerran välillä palkkaamassa. Samaan aikaan treenasin Nanon kanssa hieman sivummalla. Toiset koirat eivät haitanneet ollenkaan Päästäistä! Oho! Palkkasin vaihtelevista ajoista, kyllä se jo aikas paljon kestää häiriötä 😀 Yo-Yo kesti upeasti minun samanaikaisen Nanon kehumisen ja pienen härvellyksenkin. Nyt en ota Ukolla paikalla oloa vähään aikaan.

Mallina koulussa 28.1.2012

Aamulla hiivin varovasti kurkistamaan mittaria, vain -20.4! Ei paha 😀 Siispä tossut tassuihin ja hip hei pellolle. Lenkki sujui erittäin mukavasti. Koiruudet juoksentelivat innoissaan tuulesta ja tuiskusta välittämättä. Heittelin aina välillä muutaman makupalan hangelle ja senkös jälkeen vauhtia riitti vaikka toisille jakaa…

Yo-Yon mallin ura sai jatkoa, eli otimme lisää kuvia. Josko nyt onnistuisimme paremmin…. No, ei meistä ole kuvaajiksi ja assistenteiksi….

Olin ilmoittanut molemmat pojat agilityn kontaktikouluun. Tossut jälleen jalkaan ja menoksi kohti hallia. Molemmat koiruudet oppivat tuhottoman paljon lisää. Metodina on hieman mukautettuna 2-2. Molemmat koiruudet tuntuivat ymmärtävän humpan juonen hienosti. Kyllä ne tämän oppii 😀

Pakkasta 27.1.2012

Aamulla oli varsin tylyt lukemat pakkasmittarissa, -28. Eipä siinä hymy kareillut huulilla kun huomasin tilanteen. Koiruuksille tossut jalkaan ja hihnaiselle lenkille. Taputtelin itseäni olalle, että koiruuksille on tullut hankittua monen mielestä turhakkeet tossut. Olipa kiva kävellä, kun koiruudetkin pärjäsi pakkasessa hienosti.

Töilöiden jälkeen pakkanen oli hieman helpottanut, joten koiruuksien kanssa lyhennetetylle hanki lenkille. Yo-Yo oli villinä. Ukko pomppi aivan uskomattomia loikkia ja Nano perässä samanlaisilla loikilla. No, saivatpahan enimmät energia purettua hankeen.

Mallina 26.1.2012

Päivän valjettua riittävästi pääsi mallimme kuvaukseen. Yo-Yolla on siis uusi KoirAkat puku, jonka mainosmallina Ukkomme on. Tänään otetut kuvat eivät ole hyviä, eli uusiksi menee. Toivottavasti huomenna on sen verran lauhaa, että kuvaaminen onnistuu ulkona.

Mallistelun jälkeen Nanolle tossut jalkaan ja menoksi, hankeen nimittäin. On nää meidän hurtat melkoisen onnellisia päästessään rämpimään 🙂 Tänään taskun pohjalta löytyi muutama makupala, joita sitten viljelin hangelle. Sain koiruudet loikkimaan vähän kauemmaksi minusta. Hauskaa meillä oli ja pakkastakin oli mukavat -15 astetta.

Tänään menimme vielä agi hallille treenailemaan. Yo-Yon kanssa teimme luoksetulon pysäytyksiä sekä erittäin lyhyitä seuraamisen . Voi hyvät hyttyset meillä oli hauskaa 😉 Lisäksi teimme rengasta. Ensimmäisen kerran lähetin esteelle huonosta kulmasta, meinasin jo kiljahtaa koiran takaisin… Mutta Ukkopa katsoi tarkkaan minne ponnistaa ja renkaan läpihän se mennä hurahti. Minun koira! Oli se vain ihana tunne 🙂 Muutaman kerran piti vielä asiaa kokeilla ja oikeesti, osaa se 😀

Nanon kanssa teimme kierron kautta luoksetuloja. Vauhti-iita on vauhdikas, se mun täytyy sanoa. Sivulle istumisessa minun pitää olla rauhallisen päättäväinen, silloin kaikki onnistuu paljon paremmin. Lisäksi teimme alkeis seuraamista, siinä alkaa neljä tassua pysyä mukavasti maassa. Huomasin, että meidän täytyy ehdottomasti harjoitella paikalla oloa, agin löhdöt ovat selkeästi sekoittaneet pientä Päästäistä. Mutta siis harjoitellaan 😀 Lisäksi teimme rengasta. Alussa näytti sille, että este oli aivan uusi Nappulalle. Uah! Mutta sitten… Naps ja kaikki onnistui. Nyt esteeseen täytyy saada etäisyyttä lisää. Voi kun mulla on taitava pieni napero 😀

Huijausta 25.1.2012

Aamulla varhain Timo lähti poikien kanssa lenkkeilemään kylmään pakkassäähän. Alkumatka oli sujunut hienosti, mutta puolivälissä Nanon kävely oli muuttunut erittäin huonoksi. Timo oli kantanut Päästäistä jonkin aikaa ja yrittänyt uudelleen. Eihän siitä mitään tullut.. Nappula ei saanut edes kakittua.

Kotona mietimme ja pähkäilimme mikähän pöpö tai muu pikkuruiseen on iskenyt. Minä täräytin Nanolle tossut jalkaan ja toiselle lenkille. Ei mitään ongelmaa! Pienen pienellä Päästäisellä oli ollut kylmä, varpaat paleltuneet. Huh! Onneksi pikkarainen oli terve ja kaikki hyvin. Hienosti Päästäinen huijasi isäntää tänään 😀

Vahvuus 24.1.2012

Aamulla pikainen hihnalenkki koiruuksien kanssa ennen töihin lipeämistä. Kotiin samaan aikaan Timon kanssa palattuamme päättelimme koirien käytöksestä lenkin olleen hieman liian lyhyt. Molemmat olivat aivan villeinä ja leikkiä hutvelsivat aivan kamalasti. Miten niissä riittääkin tuota energiaa?

Lopulta Timo tulkitsi koirien pommpimisen helläksi vihjeeksi lenkin puutteesta. Lumihankeen mieskolmikko oli mennyt ryynäämään. Kaikesta energiasta huolimatta koiruudet olivat viekkaudella ja vääryydellä laittaneet Timon auraamaan tietä ja kävelleet isännän tekemiä jälkiä pitkin. Lurjukset!

Illalla reppu selkään ja menoksi agihallille 😀 Pakkasta olikin jo sen verran, että laittaa tärskäytin koiruuksille takit päälle. Josko ne kävelyn aikana lämpiävät lihakset pysyisivätkin lämpiminä. Yo-Yon vuoro ensin. Tyyppi oli aivan villinä ja vauhdikkaana. On se vain hassu 😀 Ensin harjoituksena oli takaakiertoa sekä välistä vetoa. Ei ihan helppoa, mutta tehtiin kuin tehtiinkin vaaditut esteet.

Jossain vaiheessa Mirva tuli apuohjaajaksi lähelle esteitä, tarkoitus palkata esteeltä nro 2. Lähetin Yo-Yon esteelle ja hienosti yli. Sitten alkoi pyörinä… Täh? Ukko luonnollisesti ajatteli, että koska Mirva seisoo siinä lentää pallo ykkösesteen taakse. Varsin on viisas koiruus mulla… Toisessa kohti mietittiin näkeekö Ukko kunnolla, joten laitoin pompulan tukkaan hieman paremmin. Mirva totesi: “Yo-Yokin näkee varmasti nyt paremmin.” Samaan aikaan Ukko alkoi nyökyttämään päätään. Voit arvata, että naurua piisasi 😀 Jokaisessa treeniporukassa pitäisi olla vähintää yksi partis pitämässä kaikkien hyvää mieltä korkealla sekä viihdyttämässä kanssa kumppaneitaan.

Lopussa oli kolme aitaa vierekkäin rivissä, minä pysyin koko ajan aitojen toisella puolella. Ensimmäisen esteen yli hyppy pois päin minusta, toisen esteen ohittaminen meidän ollessa esteen eri puolilla ja kolmannella esteellä hyppy minuunpäin. Tämän jälkeen taas kakkosesteen ohi juoksu ja ykkösen yli minustaa poispäin. Tää oli meidän juttu! Tässä harjoituksessa me loistimme 😀

Nanolla oli sylkkärit aiheena. Ensin Tarja sanoi radan ja sitäpä sitten suunnittelemaan. Ja ou jee! Mie huomasin minne ja kuinka sylkkäri tulee tehdä! Jes, jes! Nano päättikin sitten osata tämän asian 😉 Oli se vain taitava. Lähdössä pysymistä täytyy selkeästi harjoitella paljon. Ilokseni Päästäinen ei reagoinut niin paljoa häiriöihin kuin aikaisemmin. Sydän oli aivan pakahtua kuinka se myös irtosi putkeen. Hyvä jysäys, mulla on hauska kääpiö.

Toisena asiana oli kepit. Nanotinhan tarvitsee vielä verkot, mutta… Lupa kepeille, sitten mennään ja lujaa! Aivan ihana pieni päästäinen. Monen moiset kulmatkaan eivät tuota tälle yksilölle vaikeuksia.

Lopuksi otin vielä muutaman kerran Yo-Yon kanssa keppejä. Tekemisessä on oikeaa rytmiä, sisään menoa saamme vielä harjoitella paljon. Lisäksi teimme ihan vähän tottista Tarjan ja Hurun kanssa. Tai taisimme oikeastaan antaa läksyjä heille tokon treenaamiseen.

Lepoo 23.1.2012

Uusi viikko, uudet kujeet… Lepo oli päivän aiheena. Nano oli yötä isäni luona ja heti aamusta Päästäinen pääsi ell Merville poskisolunäytettä antamaan. Nanon mielestä ideani ei ollut maailman fiksuin, mutta hienosti Nappula antoi näytteen. Ilme oli kyllä hyvin puhuva, vaikka koiruus ei muuten vastaan väittänytkään.

Olisi voinut luulla, että koiruudet olisi olleet toisistaan erossa viikko tolkulla. Aivan hillitöntä leikin rytkettä ja painia. Välillä Yo-Yo makaili maassa ja Nano tanssi Ukon päällä flamencoa. Hassuja ovat he…

Päivällä käytin koiruudet hieman lumihangessa juoksemassa. Kyllä nuo koiruudet nauttivat aivan rämpimisestä ja loikkimisesta 😀 Talvi taitaa olla parhautta. Tosin tulevat pakkaset eivät paljoa huvita…

Unelma 22.1.2012

Tänään oli Annen tokoilut! Ihanaa… paitsi aivan kamalan pelottavaa. Nanokin oli nimittäin tulossa mukaan tokoilemaan. Glup! Aamusella hihnalenki ja Nissaniin pakkautuminen, Viekistä Jaana kyytiin ja Valtimolle.

Ensin vuorossa oli Yo-Yo. Teimme seuraamista. Edelleen voisin tehdä pienempiä pätkiä ja rikkoa sekä hämmästyttää koiraa enemmän. Paljon olen jo muuttanut rutiineita yllätyksellisemmäksi, mutta vielä on parannettavaa omassa toiminnassa. Mutta suunta on oikea 🙂

Nanon vuoron alussa kerroin millainen tättähäärä Päästäinen on. Syvään huokaisten otin Nappulan kentälle ja… Oikeesti Nano on oppinut paljon! Teimme alkeisseuraamista ja hyvin pieniä pätkiä oikeaa seuraamista. Neljä tassua pysyi yllättävän hienosti maassa ja keskittyminen oli melkoisen hyvää. Niinpä Anne, Elina ja Maija olivat kummissaan, eihän Nanon käytös vastannut kuvaustani. Tyyppi esittikin paljon upeampaa koiruutta, kuin kotikentillä 😉 Koira kuin unelma oli tuomio Päästäisestä 😀

Yo-Yon kanssa katseltiin jo hieman tulevaa…. Luoksetulon pysähdyksiä alamme harjoittelemaan kierron kanssa, kaukkareita hyvin läheltä ohjaten sekä kumarra käskyä hyväksi käyttäen sekä jatkamme jääviä liikkeitä. Wau! Olipas kerrassaan mahtavia ohjeita ja neuvoja. Nyt harjoitellaan kovasti näitä asioita 😉

Nanon kanssa aloitimme harjoittelemaan luoksetuloa esteen kanssa. Vaikuttaisi hyvin mukavalle menetelmälle.  Nano loisti olemassa olon keveyttä ja ihanuutta treeneissä. On se vaan ihana 😀 Autooni sen otin mukaan, vaikka Päästäiselle oli monta ottajaa Töpärillä. Meidän pieni hömelö tättähäärä… Tuhannesti kiitoksia Annelle ja kiitos uskon vahvistamisesta sekä ihanasta ohjauksesta.

Timo oli käyttänyt koiruudet hihnalenkillä minun työskennellessä vaaleissa. Koirat olivat olleet hyvin tyytyväisiä päiväänsä. Nano pääsi vielä isäni luo yökylään, huomenna olisi poskisolunäytteen otto 😀

Illalla sain surullisia uutisia. Tokoilemassa ollut 4kk vanha bc-pentunen oli menehtynyt. :'(  Turvallista matkaa pieni Kuutti ja vie meiltä terveiset tähtikoirillemme!