Puutarhurit 24.4.2013
Timo pomppasi reippaasti lenkkeilemään koiruuksien kanssa aamusella. Mukava lenkki oli vierähtänyt nopeasti. Pojat imaisivat turkkeihinsa kiitettävän määrän hiekkaa, joten imuroitavaa riittää 🙂
Poikien kotiuduttua aloitin koiruuksien avulla nuijimaan ruusupensaita maan tasalle. Minä olen säästänyt ja vaalinut yläpihan viimeistä ruusua, kuin suurinta aaretta. Juhannusruusu kukki joka vuosi ihanasti. Valitettavasti ruusu on siis aitauksen sisällä, joten koirien loukkaauntumisen vaara oli todellinen. Lisäksi ruusu sijaitsi altaan takana, joten hepulin saatuaan koirat juoksivat täysillä sen lähellä. Hepulin saatuaan koiruudet eivät juuri katso minne törmäävät. Siispä tänään oli ruusujen viimeinen päivä. Yo-Yo makaili vähän kauempana ja tarkkaili naapurin kattoremontin edistymistä siinä sivussa. Nano puolestaan lähineuvoi minua. Puikulanenä kiinni Fiskarseissa ei mulle tullut liian yksinäinen olo 😀 Koko pensas saatiin maan tasalle, Timolle jäi tehtäväksi juurakon tasoittaminen. Jätin juurakoiden päälle ruudun törpöt merkiksi, ettei niihin kukaan vauhdilla juokse. Yo-Yon mielestä olisimme voineet treenata ruutua, mutta mulla aikataulu ei antanut periksi.
Illalla kävimme vielä Riitan ja kääkkien kanssa metsäilemässä. Maanantaina huomasimme kuinka Helmelle alkaa vanhuus tulla. Kääkkänen mennä töhöttää metsässä omia teitään, muttei enää kuule kauempana kutsumista, eikä enää näekään missä muut luuraa. Siispä tänään Helmellä alkoi uusi aikakausi. Hän kulkee tästä lähtien flexissä mukana, ihan vain oman turvallisuutensa vuoksi. Tänäänkin näimme karhun jäljet, joten jossain lähistöllä se luurailee meidän lenkkeillessä.
Vielä muutama kuva viikonlopun näyttelystä. Kehistä emme siis saaneet kuvia höyräköiden vuoksi…
Hilla
Tarun kanssa Nanoa tarkkailemassa
Taneli oli edellisenä päivänä erkkarissa VSP!!!!!
Kerrankin minulla oli kehässä hame päällä ja näin paljon saatiin kameralle tallennettua 😀 Ehkä armollista kaikille 😉
