Tossuja ja Hilla 16.1.2014

Aamulla saimme Riitan, Nanon suureksi harmiksi ilman Nillaa, meille aamukahville. Riitta oli pakkasten riehuessa ommellut tosi pikaisesti Buffolle tossut. Ja varastosta oli löytynyt Yo-Yollekin tossuja lisää.  Nyt pitäisi pentunen saada tottumaan tossuihin mahdollisimman pian.  Isot pojat olivat innosta pinkeinä, sillä Riitta ymmärsi niiden rapsutuksen tarpeen ja rupsutteli tilanteen vaatimalla aktiivisuudella.

Aamulla saimme myös Elinan ja Hillan  vieraisille. Hilla parka oli aivan järkyttynyt meille pullahtaneesta kääpiökoirasta. Buffo taas mennä viipotti samoin tein Hillan luo leikkiin haastaen. Eikähän siinä hyvin kauan mennytkään, kun molemmat nuoret leikkivät reippaina 🙂

Timo onkin jo huolestuneena kysellyt milloin aloitamme Buffon harjaamiseen totuttamisen. No, tänään oli se päivä. Pehmeällä harjalla rapsuttelin rauhallista pentusta ja pentunenhan tykkäsi. Turkinhoitokin aloiteltu jo!

Timo käytti tänään Yo-Yon ja Nanon reippailemassa metsässä. Koiruudet olivat olleet hyvin iloisia ja liikkuvaisia.

Illalla tapahtui muutama merkittävä pentujuttunen. Nano ja Buffo pääsivät “taisteluetäisyydelle”. Kiskoivat siis samaa lelua hienosti. Nano myötäili pienemmän kakaran liikkeitä ja sai toisen tuntemaan itsensä vahvaksi. Himpura, tuollaista on aivan ihana seurailla 🙂 Illalla Yo-Yo makaili maassa jaloissani. Buffolle tuli yllättäen jotain hyvinkin tärkeää asiaa minulle. Niinpä kakarainen otti ja loikkasi Yo-Yon päälle ja siitä minun luo. Hetken haukoin henkeäni ja mietin mitähän nyt tapahtuu, mutta eipä siinä mitään ollut. Aikas uskomaton Ukko tuo Yo-Yo.

Päikkärit 15.1.2014

Painui mittari nollaan, tässä sitä nyt ollaan… Itseasiassa aika paljon nollan alapuolellekin. -20 astetta on isoille pojille ihan ok pakkanen, mutta pentuselle jo liikaa. Pennun kanssa piipahdettiin vähän väliä ulkona, erittäin hyvällä tuloksella. Mikäli isot eivät olleet mukana viemässä mielenkiintoa leikkimiseen tuloksia tuli joka kerta. Aamun päikkärit partaiset nukkua tuhisivat lähekkäin. Buffo katsoi tarkasti kuinka Yo-Yo asettui nukkumaan ja teki saman perässä.

Buffon nukkuessa kipaisin isojen kanssa metsään lenkkeilemään. Aivan ihana sää, pakkasta ja auringonpaisetta, mikäs siinä oli taaperrellessa koiruuksien kanssa. Isot taas nauttivat saadessaan emännän kanssa vietetystä laatuajasta.

Metsäilemässä 14.1.2014

Aamusta Riitta-serkku hyökkäsi reippaasti kuvaamaan ihanaa pentustamme. Kylläpä saikin aikas ihania kuvia napsittua, mutta mikäs siinä kun kohteetkon olivat niin loistavia.

Päivällä lähdimme koko perheen voimin lenkille. Pakkasta olikin jo sen verran paljon, että pentuselle piti laittaa Riitalta lainaan saatu puku. Buffo ja Timo olivat seuranamme sellaisen 5-10 min ja sitten palasivat kotiin päiväruokaa nautiskelmaan. Minä jatkoin matkaa isojen poikien kanssa. Reilun tunnin verran rämmimme metsikössä.

Minun ollessa töissä Buffo oli omassa yksiössään yksin. Vaikka isot ovat pennun ottaneet hienosti vastaan, en kuitenkaan halua jättää kaikkia koiruuksia yhteen vielä. Pelkään pahoin pentusen kiljuneen portin takana ja isojen pidelleen korviaan.

Illalla Riitta käväisi Iiriksen kanssa poikien luona leikkimässä. Buffo oli tosi reipas, ensin ihmetteli hyvin lyhytkarvaista ilmestystä ja sitten leikki alkoikin. Näistä tulee vielä hyvät kaverit.

Nano varasi itselleen Buffolle ostamani sängyn. Nyt pentunenkin pääsi siitä nauttimaan. Lisäksi Yo-Yon vieressä on tosi hyvä nukkua ja lepäillä, ja Ukon mielestä se on ihan hyvä juttu. Katsotaan mitä isot sitten sanoo, kun huomaa pentusen jääneen taloon pidemmäksikin aikaa.

Kolme muskettisoturia 10.-13.1.2014

Näinhän tässä sitten kävikin… Minä suuntasin nenäni kohti Tanskaa ja käväisin sieltä ruotsalaisen partaisen poikasen meille. Kuten jo aikaisemmin kerroinkin, päätös ei kypsynyt yhdessä eikä kahdessa yössä. Kyllä sitä oikeaa pentua mietittiin ja etsittiin ihan toden teolla. Lopputuloksena etsintään oli Beardmarked’silta pikkuinen, erittäin reipas ja iloinen partainen, Buffo. Kööpenhaminan leentokentällä pentunen nukkua tohotti kyljellään ihmisvilinän keskellä. Siskoni luona Buffo oli aivan haltioissaan isosta omakotitaosta ja hiippaili siellä kuten tahtoi. Myös lapset olivat poikaselle mieleiset.

Hieman jännittelin, kuinka isot pojat ottavat pentusen vastaan. Olihan Kira the perro osoittanut, ettei ihan kaikenlaista käytöstä katsota hyvällä silmällä. Mutta huoli pois ainakin tänään. Pojat olivat hyvin korrekteja uutta tulokasta kohtaan. Yo-Yo antoi kakaran pomppia naamalleen ja otti tilanteen hyvin rauhallisesti. Nano, Buffon mielestä erikoisen näköinen koiruus, otti pennun leikkikaverikseen. Hyvin näytti juokseminen onnistuvan peräkkäin 😉

Buffolle etsittiin kauan ja perusteellisesti nimeä, koko suku oli valjastettu asiaan. Lopulta vaihtoehtoina olivat Waldo, Baffo ja Buffo. Kriteereinä oli, edelleen, o-kirjaimeen päättyvä, ei ihmisen nimi. Siispä näistä kolmesta parhaalle alkoi tuntumaan Buffo, joka on italian kielen sana tarkoittaen hauska, hupaisa, höperö. Siis yhdellä sanalla: partacollie- minun mielestäni.

Vaikka meillä nyt tuo pikkuinen onkin, isot tarvitsevat liikuntaa entiseen malliin. Siispä pyörähdin 1.5h lenkin metsässä. Onneksi on lunta, ei koirat likaannu niin paljoa.

Pennusta emme vielä saaneet kuvaa otettua. Aika meni sitä vain ihastellessa ja kummastellessa. Ostin viime viikolla pennulle oman pedin, ruman kuin minkä (mutta ainoan!). Valitettavasti kuvassa näkyy kuka on pedistä eniten innoissaan…..

Voittaja 15.12.2013

Tuomari:  Nina Janger

Glenthistle First Laird Aidan “Yo-Yo” VAL ERI

Pohjoismaiden Voittaja 14.12.2013

Tuomari:  Johan Wulteputte

Glenthistle First Laird Aidan “Yo-Yo” VAL ERI

Helsinki Winner 13.12.2013

Tuomari:  Tino Pehar

Glenthistle First Laird Aidan “Yo-Yo” VAL ERI

Pietari 08.12.2013

Tuomari:  Cesare Calinati, Italia

Glenthistle First Laird Aidan “Yo-Yo” VAL ERI1, SERT, ROP

Pietari 07.12.2013

Tuomari:  Natalia Bulelik

Glenthistle First Laird Aidan “Yo-Yo”  ERI1, SA, SERT, ROP,CACIB => C.I.B. jaRKF VALIO

Nanosta isä 13.10.2013

Karaatin Petrus Pyhän Poika ja Bluemeadow’s Reborn Sign saivat kaksi erittäin kaunista tytärtä