Välipäiviä 28.12.2016

Nyt on joulu lusittu ja uutta vuotta odotellaan. Meillä on jälleen viiden koiran lauma, en oikein vieläkään ymmärrä kuinka tässä näin kävi. Olin lähdössä Katjan luota kohti Lieksaa Pietarin reissun pahimmat unet nukuttuani. Kasasin kaikki tavarat autoon sekä Lupon ja Buffon takapaksiin. Ovella minua tuijoitti kaksi hyvin surullista silmää….. Eipä siinä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin napata Napi ruokineen mukaan ja hurauttaa kotiin. Saattaa olla, että kaksoset kommentoivat vähemmän imartelevasti tätä päätöstä, mutta Napin silmät….

Joulu meni meillä harakoille. Mie sairastuin flunssaan ja läsin sängyn pohjalla. Joulupukki Esspoosta toi taiteilijan tekemän ihanan koristepallon, joka oli tehty Yo-Yon kuvasta. Paljon kiitoksia Katja-tonttu <3

Tehokkaana tyttösenä sain myös Timoon tartutettua taudin, niinpä koirilla on ollut viihteenä vain toisensa. Onneksi on nyt iso lauma, jotka viihtyvät yhdessä.

Näyttelyitä on ollut taas mukava kiertää, ja hyvä tuloksiakin on mukavasti tullut. Partiskehät on vaan kokeneet melkoisen muutoksen. Mistä lähtien on partacolliet leikelty nykymallin mukaan? Voi herrattunen millaisia turkkeja näkyikään! Oispa nämä kauheudet olleet ulkomailla, mutta kotoisessa Suomessamme! Etutassun kohdalta oli vedetty helma niiin törkeästi saksilla, ettei sitä voi sipistelyksi sanoa. Melkein kuin Fiskarseilla ois nyrhitty. Ja tassut… Nekin vedetty lyhyiksi pallukoiksi 🙁  Itketti ja suututti. Toivottavasti tällainen suuntaus ei yleisty, sillä noin leikelty koira ei enää ole minun tuntema partis, vaan mikäli-mistälie-hirvitys! Onneksi joukossa oli vielä “vanhanaikaisia” kaunisturkkisia koiruuksia. Hatun nosto kaikkien sellaisten omistajille!

Pietari 17.-18.12.2016

Minä jäin Buffon ja Lupon kanssa työskentelemään viikoksi Espooseen, Timo ja Moya matkasivat junalla Lieksaan Nanon luokse. Timo sai siis olla rauhassa prinsessansa kanssa.

Minä lähdin pikkupoikien kanssa Pietariin matkaseurana Lyytikäisen Ritva ja valkkari Paula Lieksasta. Matka oli hyvin vaihderikas, mutta kaikki hyvin lopulta.

Lauantaina

Buffo

Tuomarina Chmiel Boguslaw eri1, pu1, sa, sert, rkf-sert, cacib => RU MVA ja RKF MVA!

Lupo

Tuomarina Pero Bozhinovski eri1, sa, jsert

Sunnuntaina

Buffo

Tuomarina Saija Juutilainen eri1, sa, rop,sert, cacib => ryp3!

Lupo

Tuomarina Chmiel Boguslaw eri1, sa, jsert, jun rop

Aivan uskomatonta! Paljon opettava ja rankka matka, mutta olemme iloisia sekä onnellisia.

Voittaja 10.-11.12.2016

Voittaja on vuoden must!-näyttely. Kaikesta huolimatta se kulkee meillä edelleen Yo-Yo-näyttelynä, ja tulee varmaan aina kulkemaankin. Hyvä näin.

Olipas ihanaa saada nauttia jälleen sisaren ihanasta seurasta ja majoituksesta. Tytöt olivat innoissaan koiranäyttelyssä mukana, sekä laittoivat pojat loistokuntoon apunamme. Lauantaina:

Buffo:

Tuomarina: Harri Lehkonen val eri

Lupo:

Tuomarina Maija Heinilä eh

Sunnuntaina

Buffo

Tuomarina Maija Mäkinen val eri4

Lupo

Tuomarina Päivi Eerola jun eri2 sa (pu6!!!!!!!!)

Moya

pen kp, rop pentu.

Aivan super-huippua! Kiitos kaikille osallisille <3

Narva, Eesti 26.-27.11.2016

Miliamin kyydillä suuntasimme Narvaan kaikkien rotujen näyttelyyn, reissukaverina Jaana, Turo-Turde sekä Pena. Reissu sujui mitä parhaiten, kuten aina hyvässä seurassa. Paikalle vielä ilmiintyi Jasmine, Lupon kasvattaja, useamman sheltin kanssa.

Lauantai 26.11.2016

Buffo:

Tuomarina Zaza Omarov: eri1, sa, pu1, rop => ryp3!!!

Lupo:

Tuomarina Sonia Kelvri Philippou: eri1, sa, pu2, jsert, vspjun

Mimi, Lupon sisko:

eri1, sa, pu2, jsert, ropjun

Ei hassumpaa <3 Ja hups…. Buffostahan tuli Eestin muotovalio näin 🙂

Sunnuntaina

Buffo:

Tuomarina Irina Azen: eri1, sa, pu1, rop, sert => ryp3

Lupo:

TuomarinaHelena Borisova: eri1, sa, pu1, jsert, jvsp, vsp

Aivan uskomatonta!

Paljon kiitoksia Jaana mukavasta seurasta!

Jyväskylä 12.-13.11.2016

Tässä on taas mennyt aikaa edellisestä päivityksestä. Yo-Yon poismeno on vaatinut oman aikansa, eihän sitä ukkoa koskaan unohda. Mutta elämä menee eteenpäin ja niinpä olemme olleetkin reippaina näyttelymaailmassa.

Jyväskylässä  Sanni Pulli esitti Buffon ja tulos oli mitä mainioin! Lauantaina tuloksena oli eri1, sa, pu4, sert. Näinpä möhköfantista tulikin Suomen muotovalio! Vähänkös upeaa! Kyllä me oltiin onnellisia sekä tyytyväisiä 🙂 Eikä Lupo huonommaksi jäänyt saaden kp, rop pentu. Siis aivan super, hyper loistavaa!

Sunnuntaina Lupo oli vain kovin kaunis, aina ei voi voittaa. Buffo uusi Sannin kanssa menestyksen. Tuloksena eri3, sa, pu3. Ei pöllömpi valioluokan aloitus <3 Paljon kiitoksia Sanni avustasi!

Pieni Ritojärvi 8.10.2016

Elämä  jatkaa kulkuaan…. Tässä olemme harjoitelleet uuden lauman kanssa elämistä. Pojat olivat ensin hyvin hämmentyneitä ja kummissaan, mutta vähitellen olemme tottuneet nykyiseen tilanteeseen. Jotain kummaa on kuitenkin. Aikaisemmin kaikki koirat nukkuivat kanssamme makuuhuoneessa, nyt kun Yo-Yoa ei ole  yksikään koira ei makuuhuoneessa nuku. Aikaisemmin oli kaikilla koiruuksilla omat paikkansa ja niissä pysyttiin vakaasti, mutta nyt nää koisaavat missä sattuu. En vaan ymmärrä mistä tämä johtuu…

Tänään lähdimme reippaasti aamulla kahdeksalta Riitan, trion ja kääkkien kanssa Pientä Ritojärveä kiertämään. Tekipäs hyvää vaihtaa hieman maisemaa ja tallustella luonnon helmassa. Pitkospuut oli hengenvaarallisen liukkaat, mutta selvisimme vaurioitta matkasta.

Tästä se taas lähti liikkeelle.

Buffon käsitys huumorista. Pitihän sitä suossa käydä pyörimässä.

Kääkät ovat edelleen hallinnassa.

Isä ja poika

Lyyli

Rakas Yo-Yo on poissa

Valitettavasti yhteinen taipaleemme päättyi yllättäen. Jouduimme luopumaan Ukosta vaikka emme olisi millään sitä tahtoneet tehdä. Yo-Yo poistui siis saappaat  jalassa keskuudestamme. Kaipaamme sinua valtavasti, Ukkeli!

Moya

Tampereelta tullessamme nappasimme mukaan Timon puoliksi omistaman partisneitosen Moyan sekä Yo-Yon mamman Savannan meille. Siispä kesäleiri numero II alkoi. Pentu on mitä suloisin otus. Erittäin reipas ja iloinen taapertaja. Lupolla ja Moyalla meni leikit loistavasti yhteen 🙂

Ei nukuta, ei nukuta, ei nukut…..

Moya pääsi Timon kanssa vähän treeneihinkin 🙂

Haaveria ja paranemista sekä leirit

Edellisestä päivityksestä onkin jo paljon aikaa. Tässä välillä on kerinnyt tapahtua todella paljon. Napi ja Turo yrittivät saada paimennuksen taipparin läpi, mutta ei valitettavasti onnistunut. Harmi, sillä molemmat koirat ovat oikeasti paimenkoiria isolla P-kirjaimella.

Korkkasimme Yo-Yon kanssa Kuopiossa rally-tokon voittajaluokan. Rata sinällään ei jää gloriana historian kirjoihin, ei todellakaan. Siis ei tullut tulosta. Kun olimme palaamassa häkille, ampui Yo-Yon päälle iso koira. Se ei ollut mitään pientä puristelua, vaan todella tappamismielessä puremista. Kisapaikalla katseltiin mille Ukko näyttää ja täyteltiin luonnollisesti aggressiivisen koiran ilmot Kennelliittoon. Yo-Yon vointi huononi niin, että menimme Tuhatjalkaan. Siellä päivystäjä tutki Yo-Yon hampaat, eturauhasen ja korvat. Onneksi etsimme myös reikiä ihosta ja niitä ei löytynyt. Seuraavana aamuna Ukon vointi oli niin huono, että päätin jättää Buffon paimennuskokeen väliin ja suuntasimme Tuhatjalkaan uudelleen. Onneksemme paikalla oli ihana ja taitava eläinlääkäri, joka antoi oitis Yo-Yolle kunnon kipulääkkeet. Tarkistimme Ukon röntgenillä ja nestettä laitettiin tipalla pussin verran. Tästä alkoi kunnon paraneminen. Lisäksi maailman ihanin Sari kävi lomallaan laseroimassa Yo-Yoa. Myös kesäleiri I matkasi Espooseen. Tuntui kummalle kun koiria onkin yllättäen vain neljä. Napi ja Turo sanoivat lähtissään vaan: Lieksa on meille liikaa!

tu

Saatuame matkustusluvan eläinlääkäriltä matkasimme reippaina Tampereelle Srin ja Dumpon kanssa. Minulla oli mukana Yo-Yo, Buffo ja Lupo. Koirakoutsilla saimme taas hirveän paljon vinkkejä ja oppeja jatkoa varten. Onnekseni Yo-Yo ei reagoinut paikkaan ja toisiin koiriin, joten hyvälle näyttää 🙂 Sari nappasi muutaman kuvan Luposta Sorsapuiston puussa.

Kamerakännyllä räpätty kuva maisemista.

Samalla viikolla kävimme vielä paimentamassa Kuttukuussa. Yo-Yo teki töitä vain ensimmäisenä päivänä, ettei rasitu liikaa. Lupo ja Buffo olivat loistavia ja mahtavia pieniä paimenkoiria <3

Hiekkaista elämää 18.-19.7.2016

Muutaman viimeisen päivän aikana olen erikoistunut koiruuksien kanssa hiekan kerryttämiseen turkkiin. Kanssaeläjät, erityisesti Timo, ei ehkä ole täysin arvostanut tätä erikoistumista. Maanantaina menimme Iidan ja Ainon toiveesta hiekkamontuille. Tyttöjen mielestä kasoilla kiipeily on erityisen mukavaa, joten tätihän täyttää tällaiset pienet pyynnöt. No, pakko myöntää, että koiratkin nauttivat täysillä kasoilla ravaamisesta.

Kameran asetukset on jotenkin vinksallaan, mutta kuvia saa. Kaikki ei ole hyviä, osa jänniä. Niinkuin tuo alla oleva hauska kuva.

Napi

Lupo

Buffo

Nano <3

Turo

Eri suuntiin 😀

Napi

Nano

Nano

Tiistaina sain vihdoinkin ylipuhuttua jonkun mukaani Suomuun. Katja ja tytöt lähtivät kanssamme nauttimaan hiekkarannoista ja eväsretkestä. Koirat olivat aivan intona päästessään rannalle. Tuntui, ettei niitä pidättele mikään… Onnellisina kaikki kuusi ryntäsivät järveen, myös Napi ja Lupo.

Napi ui!

Lupo, pieni ihanuus ui todella kauniilla tekniikalla

Vesileikit on parhaita

Lupo <3

Ihanasti rantavedessä lensi vesi koirien kirmatessa

Meidän evästellessä koirat saivat levätä ja harjoitella odottamista

Turoa ei huvittanut olla kaukana ihmisistä…