Hiekkaista elämää 18.-19.7.2016

Muutaman viimeisen päivän aikana olen erikoistunut koiruuksien kanssa hiekan kerryttämiseen turkkiin. Kanssaeläjät, erityisesti Timo, ei ehkä ole täysin arvostanut tätä erikoistumista. Maanantaina menimme Iidan ja Ainon toiveesta hiekkamontuille. Tyttöjen mielestä kasoilla kiipeily on erityisen mukavaa, joten tätihän täyttää tällaiset pienet pyynnöt. No, pakko myöntää, että koiratkin nauttivat täysillä kasoilla ravaamisesta.

Kameran asetukset on jotenkin vinksallaan, mutta kuvia saa. Kaikki ei ole hyviä, osa jänniä. Niinkuin tuo alla oleva hauska kuva.

Napi

Lupo

Buffo

Nano <3

Turo

Eri suuntiin 😀

Napi

Nano

Nano

Tiistaina sain vihdoinkin ylipuhuttua jonkun mukaani Suomuun. Katja ja tytöt lähtivät kanssamme nauttimaan hiekkarannoista ja eväsretkestä. Koirat olivat aivan intona päästessään rannalle. Tuntui, ettei niitä pidättele mikään… Onnellisina kaikki kuusi ryntäsivät järveen, myös Napi ja Lupo.

Napi ui!

Lupo, pieni ihanuus ui todella kauniilla tekniikalla

Vesileikit on parhaita

Lupo <3

Ihanasti rantavedessä lensi vesi koirien kirmatessa

Meidän evästellessä koirat saivat levätä ja harjoitella odottamista

Turoa ei huvittanut olla kaukana ihmisistä…

Viikonloppua 16.-17.7.2016

Käväistiin vähän mökillä koiruuksia liikuttamassa 🙂 Koirat ennätti uida, ennenkuin kerkesin mitään tehdä. Yhtään kunnon kuvaakaan ei tullut porskuttelun todisteeksi otettua. No, märistä koiristahan ei nättejä kuvia saa, mutta kuvia kuitenkin.

Napi

Hepulointien jälkeen laitoimme lauman kahtia ja käytimme molemmat joukkiot vuorollaan veneessä. Kaikki koiruudet osasivat olla hienosti ja asiallisesti veneessä. Ensin vuoron saivat Nano, Yo-Yo ja Turo.

Seuraavaan erään jäivät siis Buffo, Napi ja Lupo.

Näitä kuvia kun katselee,  miettii väkisinkin miksi ihmeessä edes yritän kuvata partaisia. Sheltit on aina niin kuvauksellisia, mutta partaiset eivät todellakaan. Turkki on vinksin vonksin ja kaikkea muuta kuin edustavasti… No, joskus on varmaan hyvä hakata päätään seinään ja tehdä kaikki uudelleen ja uudelleen… Eli jatkan harjoituksia…

Sunnuntaina kävimme korkealla mäellä juoksuttamassa koiruuksia. Kameran asetukset oli aika lailla keturallaan, mutta joitakin kuvai sain napattua.

Hiekka lentää lähdön töhinöissä.

Napi ja Nano, aina niin kauniita

Yo-Yo

Napi

Turo

Buffo

Etelän ihmeet 🙂

Yo-Yo <3

Tieltä löytyi suhteellisen tuore karhun läjä. Omat koirat eivät siihen reagoineet, ovat moista haistelleet usein aikaisemminkin. Napi päätti, ettei huomaa mitään ihmeellistä maassa. Turo pysähtyi kaiken varalta ja odotti Yo-Yon kaveriksi ohittamaan kummallinen läjä. Kuvaan sain Lupon tutkailemaan läjää.

Joka paikasta näitä putrakkoja löytyykin. Ja koirathan menivät siihen reippaasti. Ihan kuin pikkulapset kumpparit jalassa talsii lätäkössä, samalla tavalla koiruudetkin tilsistelivat vesiojassa.

Illalla saapui Napin henkilökunta Lieksaan. Voi sitä ilon määrää Napissa ja Turossa. Muutkin koiruudet sekosivat sukkiinsa nähtyään vieraat. Onneksi saimme asiantuntevaa henkilökuntaa paikalle laumaa koossa pitämään, kyllähän 9v. tytöt osaa hoitaa jo ammattimaisesti koiruuksia.

Junailua ja kavereja 15.7.2016

Aamun lenkillä Lupo viihdytti itseään Buffon karvoissa roikkumalla.

Ei hassummat maisemat liikkua 🙂

Meille tuli päiväksi hoitoon Ruu ja Hilla. Siitähän alkoi jälleen melkoinen leikin rytke ja mahdottomat takaa-ajot. Hoitolaisista huolimatta lähdin Suvin, Kurkon, Buffon ja Lupon kanssa pienelle retkelle Nurmekseen. Alunperin minulla oli tarkoitus lähteä kaikkien kuuden koiran kanssa, mutta vr:n rajoitukset tulivat vastaan ja otin vain nämä kaksi nuorta mukaani.

Koirat ottivat junailun erittäin rauhallisesti. Pötköttelivät kaikessa rauhassa jaloissamme.

Tärkein ohjelma reissussa oli tietenkin jäätelön syöminen. Onneksi torilta löytyi hyvä kioski, jossa oli monipuolinen valikoima.

Kävimme myös paikallisessa lemmikkieläinkaupa Huputitihumma-kaupassa. Siellä otettiin pieni koiralaumamme ilolla vastaan ja kolmikko saikin paljon rapsutuksia ja taisi sieltä jotain mukaankin lähteä. Myös kaduilla kolmikkomme herätti paljon huomiota ja koiruuksia rapsuteltiin paljon. Mitähän olisi tapahtunut, jos meillä olisi ollut kaikki koirat mukana? Olisiko koko Nurmes mennyt sekaisin? Kirkon rappusilla oli mukavaa pitää pieni juomatauko.

Olipas mukava reissu. Kiitos Suvi ja Kurko seurasta!

Kotona meitä odotti kuusi koiruutta. Kunnon leikit lähtivät heti käyntiin uudella lelulla.

Napi haastaa leikkiin 🙂

Hopeanuoli Lupo

Hillalla on asiaa

Turo vaanii pienen pienenä

Veljekset vetoleikeissä

Pojat? Mitä te teette?

Samaan suuntaan, samaan tahtiin liikkeellä.

Hyvin jaksaa kantaa lelun, kun veli auttaa.

Hilla

Ruu ja Turo

Turo, hiukset hieman sekaisin…

Neljän kopla ja vain yksi lelu

Turo ja Lupo osaavat lelujen yhteisen kantamisen.

Napi

Yo-Yo pyöriskeli maassa, Napi ja Turo eivät halunneet edes katsoa tuollaista toimintaa.

Napi elvistelee lelulla…

Lelu on minulla, ja pysyy…

Häh hää…

Nano

Ulkoilua ja paimennusta 10.-13.7.2016

Mikäs sen parempi tapa aloittaa sunnuntai kuin nautiskella kunnon lenkistä koiruuksien kanssa?

Tanssitreenit menossa? Ristiin, viereen, ristiin, taakse…

Napi poseeraa

Nano ja takana kurkkivat partaiset

Meillä oli sama mökki varattuna kuin viime leirillä Vehmeristä. Mökille päästyämme, koirat kävivätheti lepäämään. Osasiko ne ajatella, että huomenna on rankka työpäivä? Tuskinpa, mutta onhan se kiva ajatella että ne ois niin fiksuja. Yo-Yo ja Turo pääsivät lauantaia bergamascojen kanssa metsään. Työtä siellä riitti jokaiselle koiralle kiitettävästi. Olin tosi iloinen kuinka hienosti Yo-Yo teki oikeita töitä. Turokin työskenteli ja tutkaili lammasten sielunelämää todella ahkerasti. Edes todella rankka vesisade ei himmentänyt iloani taitavista koirista. Lupo oli Buffon kaverina laitumella ja siinäpä olikin melkoinen tehokaksikko ohjattavaksi. Jälleen pentu yritettiin “unohtaa” kerran laitumen ulkopuolelle Buffon mennessä töihin. Lupolla oli mahtavat leikit 3kk vanhan porottimen kanssa, joten luulimme sen jatkavan touhujaan. No, eipä aikaakaan kun hopeasalama oli kanssamme laitumella ja kieltäytyi leikkimästä kaverin kanssa työpaikalla. Jännä tapaus.

Keskiviikkona Yo-Yo pääsi hakemaan lampaat lampolasta ja vei ne laitumelle. Siitä sitten erottelimme viiden ryhmiä kaikessa rauhassa, vaikka eihän siihen pitkää aikaa kuitenkaan mennyt rauhallisella koiralla. Voi että mie olin onnellinen. Metsään pääsi Napi, joka teki upeaa työtä siihen keskittyessään. Nuori koira oli kyllä todella kiinnostunut lampaista sekä kuinka toiset koirat toimivat lampaiden kanssa. Buffo puolestaan teki hienoja laidunnuksia ja hakuja. Aivan huippu päivä! Yhtää

Kotiin ajellessa tielle tuli hevonen ja poni ilman ihmistä. En kyllä ymmärrä miksi kanssa-autoilijat eivät voineet pysähtyä ja yrittää auttaa ottamaan polleja kiinni. Ajoivat vain hevosten persiissä kiinni. Kyllä oli vihainen. Apuakaan en saanut vaikka pyysin. No, onneksi sain erään rouvan avustuksella hevoset toimitettua turvaan. Mutta usko ihmisiin meni jälleen..

Usko ihmisiin menikin sitten lopullisesti illalla. Tiesittekö, että kaikki lampaat eivät välttämättä pääse koko kesänä ulos? Vaan ne ruokitaan sisälle erikoisin syin? Siis ihan lihatilallisetkin tekee tuollaista 🙁 Minä en tiennyt, mutta mieleni kovin pahoitin kuultuani asiasta.

Uimista mökillä 11.7.2016

Kävimme viemässä mökille uuden grillin ja samalla nautikelimme kauniista kesäillasta. Koirat laskettuamme ulos autosta, ne säntäsivät samoin tein järveen. Tai siis Yo-Yo ja Buffo menivät ja muut jäivät kannustamaan rannalle. No, ei aikaakaan kun Turokin pulikoi oikean partiksen elkein järvessä.

Nano  rakastaa mökkeilyä

Napi

Yo-Yo ensimmäisen kastautumisen jälkeen

Turo, nää partaiset….

Turon uintia

Yo-Yo

Turo

Laiturin vierellä oli ihana lumpeen kukka

Edes yksi sheltti ui. Nano <3

Lupo oli tarkkana rannalla vahtien uimareita… ja käpyjä… ja heiniä…

Yo-Yon mielestä emäntä ei ole saanut riittävästi kukkia viimeaikoina, siispä se nouti minulle kukan.

Buffo saimaannorppana.

Pieni lenkki teki hyvää välillä. Koirilla oli mahdollisuus kuivua edes hiukan.

Yo-Yo ja Turo

Napi

Buffo

Minun ja Timon kasatessa grilliä, koirat pitivät hauskaa pihasta nauttien. Öööö… minun osallistumista kasaamiseen hankaloitti liian ihanat koirat, joita piti kuvata vähän väliä 🙂

Yo-Yo

Buffo huolehti Luposta

Napi

Yo-Yo, märkä koiruus


Buffo on lahjakas sottaamaan itsensä

Napi

Ruunaalla 8.7.2016

Aamulla kävimme koko porukalla Ruunaalla katselemassa mille siellä näyttää. Kaunistahan siellä on ja vesi hyvin ylhäällä. Kalastajiakin näimme muutamia, joten ihan yksikseen ei siltoja pitkin tarvinnut taivaltaa.

Partaiset ja Timo Neitikoskea ihastelemassa.

Timon ja Turon seikkaillessa omia juttuja, nappasin kuvan sillä hetkellä paikalla olleista koirista.

Päätinpä napata sitten kaikista koirista jonkinmoiset kuvat vesistön lähistöllä. Ei se yksin helppoa ollut. mutta kuvat sain jokaisesta. Jopa Turostakin 🙂

Yo-Yo

Nano

Buffo

Napi

Lupolla paikallaolo ei vielä ole ihan parasta 🙂

Tulihan se Turokin kuvattavaksi, ja otti mukaan Timonkin.

Illalla kävimme vielä tottistelemassa. Kyllä pitää sanoa, että jokainen koira oli erinomainen. Kyllä näiden kanssa on mukavaa harrastella 🙂

Roiskis ja loiskis 7.7.2016

Kaunis auringon paiste herätti meidät uuteen aamuun. Mieleen vilahti, kuinka eilen harjailimme koirat ja kuinka kauniisti niiden turkit liikkuvatkaan. Hyvin optimistisena lähdin koiruuksien kanssa lenkille Timon ja Lupon jäädessä kotiin kauneusunia ottamaan.

Mietin, että suunnistaimme kauniille mustikkamaille, jossa saisi ihania kuvia koiruuksista. Unohdin vain jotain… Autosta päästyään ja muutaman askeleen edettyään koirat bongasivat syvän ojan täynnä vettä. No, siellähän nämä sankarit pulikoivat alta aikayksikön. No, mitäpä siinä. Toivottavasti tuntui hyvälle ja virkistävälle. Ja hyvästit  niille kuville, joita ajattelin ottaa.

Partisvoimaa

Nanolla on mielipiteensä asiaan.

Turo elementissään 😀 Vauhtia riittää.

Nano

Sheltit jyrää 😀

Yo-Yon turkki on kierteellä.

Napi ei kerinnyt syömään mustikoita.

Suuri ja mahtava Turo.

Napi tarkkana.

Metsän peikot.

Sheltit uppoaa mustikan varpuihin.

Jaa… Taas on uitu…..

Buffo

Leiriläisten riemua 🙂 Toinen näistä on hieman puhtaampi ja siistimpi.

Partistanssia

Nano

Yo-Yo joikuaa tai jotain…

Ojassa… jälleen…. kerran….

Nano parka… Ei yhtään tykkää päälle heitetyistä vesistä.

Metsässä iloittelua 6.7.2016

Timokin lähti mukaamme metsäilemään, joten otimme Lupokin mukaan reippailemaan. Lupo saikin olla Timon sylissä välillä, joten lenkki ei käynyt liian rankaksi pienelle koiruudelle. Lähdön huumassa karvat vain hulmusi 🙂

Meidän reitti alkaa uhkaavasti viidakkoitua. Kulkemisessa on jo hieman haasteita.

Aina… Joka paikassa on lätäkkö, missä pitää lutrautua. Tietenkin tänään sellainenkin löytyi ja siinä koirat saivat itsensä liattua melkoisen tehokkaasti.

Lupo oppi tänään syömään mustikoita. Nano on meidän ehdottomasti ahnein marjastaja, sille kelpaa marja kuin marja.

Yo-Yo vauhdissa

Lupon mielestä Buffo saisi väistää, sillä hänellä on se suurin kiire.

Yo-Yo ja lentävä karva 🙂

Heinikossa kuhisee… koiria nääs 😉

Yo-Yo rakas

Turon mietintähetki

Buffo

Yo-Yo ylväänä

Nano

Turo

Napi ja Turo

No, näitä kuvia kun katsoo, arvaa varmaan mitä teimme illalla… Harjattiin koiruuksia. Ahkerasti. Kaikki partaiset saatiin lähes takuttomaan tilaan. Siispä huomenna on taas hyvä porsastaa turkit 😉

Kaveriloita 5.7.2016

Aamulla meillä oli treffit Elinan, Hillan ja Ruun kanssa. Veljeksillä oli jälleen iloinen kohtaamienen, ne leikki ja leikki aivan onnellisina. On se vaan huisin ihanaa, että nämä saa olla niin paljon tekemisissä toistensa kanssa 🙂

Hilla

Turo ojissa rypemisen jälkeen. Turokin on jo oppinut kuinka mukavaa rypeminen on, eli täällä ollaan opetettu vain tärkeitä asioita junnulle. Sorry Jaana :).

Yo-Yo

Lupo

Teho (vai töhö?) trio

Ruu, jota emme ole onnistuneet kouluttamaan ojissa rypemään….

Tänään erityisesti partaiset olivat huumorituulella. Kaikkien piti sulloutua ojaan, josta sai karseen kuorrutuksen turkkiin… Valkeaa oli näistä vaikeaa  löytää rypemisen jälkeeen.

Harvinaista, että saa kaikki kuvaan ja kaikki on jopa kameraan päin.  😀 Tänään se onnistui melkein.

Napi

Nano

Illalla Suvi, Jukka ja Jenna tulivat meille Kiran ja Kurkon kanssa. Tavoitteena oli väsyttää Kurko, jotta saisivat korvat nypittyä helpommin. Luulisin, että väsyttäminen onnistui.

Turo ihastui joka solullaan Jennaan. Syliin oli pakko päästä ja rapsutuksia oli saatava 🙂

Lupo ja Kurko leikkivät ahkerasti, joten väsyminen oli taattua.

Kiraa nautti, kun kukaan ei roikkunut hänessä. Paitsi alkoi jo vähän houkuttelemaan Napia leikkiin, kun olikin tylsää…

Kavereita ja vauvauintia 2.7.2016

Nyt olikin todellinen touhupäivä. Aamulla kävimme hieman verryttelemässä jalkojamme metsäautotiellä. No, pojat saattoivat liikuttaa raajojaan vähän enemmänkin kuin verryttelyn verran…

Kotiin päästyämme Riitta tuli koiriensa kanssa aamuteelle. Napin mielestä Vili oli hieman epäillyttävä, ja toisinkin päin. Iiris yritti aktiivisesti leikittää kaikkia muita, mutta Lyyli oli paljon mielenkiintoisempi (ja tiukempi rajoista, joita lähemmäs ei tarvinnut mennä).

En vaan tajua, kuinka Lupo on onnistunut saamaan itsensä tuonne väliin ja tuohon asentoon 🙂

Olin varannut shelteille uinnin AaltoTassuihin, jonne mukaamme lähti Sari ja Tilda. Ensin hurautimme Matkukseen, jossa kävimme ostoskeskusta kiertelemässä koirien kanssa. On kyllä pakko sanoa, että olin aivan supertyytyväinen koirien käytökseen. Kaikki osasivat olla hyvin. Kävivät iloisesti tervehtimässä ihmisiä, jotka halusivat niitä rapsutella. Ohittivat hienosti ihmiset, jotka eivät halunneet rapsutella. Lisäksi saimme syödä kaikessa rauhassa, koirien härdäämättä. Aivan huippua! Lisäksi oli päivän yllättäjä Tilda, joka ei välttämättä tykkää päästää vieraita koiria lähelleen. Heti alussa neitonen päätti, että sheltit on ok ja kaikki neljä koiraa kulki hienosti yhdessä ylimpinä ystävinä.

Seuraavana olikin sitten päivän pääasia, AaltoTassut. Nano oli altaalla ihan pro, ui hienosti ja meni veteen reippaasti. Lupo tarvitsi vielä, viimeistä kertaa lukuunottamatta, apua veteen menossa. Mutta pikkuinen ui jo aivan hurjasti ja hienosti. Aivan superia! Kaikista ihaninta oli kuitenkin katsoa, kuinka isäkoira ui poikansa vierellä. Se oli söpöä! Napikin ui todella hyvin. Hieman tarvitsi apua veteen menossa, mutta ui todella kauniisti ja rauhallisesti. Huippua! Ja Tilda… Se UI ja meni veteen itse! Paljon on Sari tehnyt asian eteen töitä ja nyt se palkittiin.Superkoirat meillä!

Tämä on ehdottomasti mun lempparikuva, vaikka ei ihan tarkka olekaan. Ensimäinen yhteisuinti isällä ja pojalla menossa. Ihan kuin Nano katsoisi Lupoa huolehtivasti, että pärjäähän poika varmasti. Näin sitä Nanokin vaan poikansa vei vauvauinnille 😉

Ja sitten vielä muutama kuva Tildasta 🙂

Meidän ollessa vielä reissussa Elina oli tuonut Hillan ja Ruun meille hoitoon illaksi. Onneksi Kuopiosta on sen verran matkaa, että uupuneet kaverukset olivat uinnin jälkeen saaneet levätä ja jaksoivat leikkiä hoitolaisten kanssa.

Onko tää nyt varmasti MEIDÄN pentu. Buffo tekee normitarkastukset Lupolle.

Ruullakin oli vauhtia

Napin tyylinäyte

Buffo <3 Se ei mahda itselleen mitään… Pakko vaan vahtia meidän pienintä 🙂

Ruu-poikanen