Tänään olikin päivä, jolloin pojilla oli monen monta tyttökaveria. Päivän aloitti Nilla Riitan kanssa. Kävimme reippaasti lenkillä moottorikelkan jälkiä pitkin. Suvikelien sulattama ja nyt pikkupakkasella jäätämä ura oli hengenvaarallisen liukas. Mutta siinä mennä porskuteltiin iloisina reilun tunnin verran.
Pienen lepohetken jälkeen lähdimme lenkille “meidän Riitan” ja kääkkien kanssa. Lyyli oli jälleen erityisesti Yo-Yon lumoissa. Nano puolestaan viihdytti Iiristä leikittämällä mustaa ahkerasti.
Illalla kävin hakemassaVapun ja Danin meille iltahoitoon. Ensin kävimme lenkillä. Vappu ja Nano kiitivät aivan valtavaa vauhtia jälleen kerran. On se uskomatonta kuinka kovaa vauhtia meidän pieni päästäinen pääsee lyhyillä jaloillaan. Tien päässä oli kääntösilmukka. Meidän muiden kävellessä sen kerran ympäri, huimat ja vauhdikkaat Nano ja Vappu juoksivat sen neljä kertaa ympäri. Ihan kummallisia ja outoja ovat he!
Iloksemme meille saapui vielä Hilla Elinan kanssa. Hillan mielestä Vappu ja Dani olivat hieman liian vieraita, mutta… Yo-Yon luokse oli aivan ihanaa mennä. Yo-Yon päällä pystyi tanssahtelemaan ja Ukon takaa pystyi hieman elvistelemään toisille. Yo-Yo oli selkeästi suuri idoli. Myös Nano on ihana Hillan mielestä. Päästäistä piti aina ohimennen hieman pussailla ja hellitellä. Pojat olivat selvästi Hillan mieleen.
Illalla Timo sai vielä hyytyneen tilannekuvan….
Kirjoitettu 28.02.2013 klo 23:00, viimeksi päivitetty
28.02.2013 klo 23:00.
Timo oli aamulla reipas ja hilippasi reippaasti koiruuksien kanssa lenkille. Koiruudet palasivat kotiin iloisina ja hyvin juoksutettuina.
Minunkin piti päästä edes vähän käveleksimään. Saimme seuraksemme lenkille Riitan ja Nillan. Pojat olivat tosi iloisia nähdessään Nillan. Pojat olivat aivan innoissaan lenkillä saadessaan Riitan hanskat kannettavakseen. Voi sitä riemua ja iloa!
Kirjoitettu 27.02.2013 klo 22:52, viimeksi päivitetty
27.02.2013 klo 22:52.
Minun ollessa kevennetyllä liikunnalla nilkan vuoksi, Timo käytti koiruudet lenkillä. Suvikelissä koiruudet keräsivät itseensä kunnioittavan määrän lunta, joten koiruuksilla oli rankka kuntosalipäivä. Lenkki oli vienyt hankien läpi, välillä polullakin. Nano oli pysynyt välillä lähes hangen pinnalla.
Illalla Ansku tuli tyttöjen kanssa kyläilemään meille. Koirilla oli suurta jälleen näkemisen riemua. Tosin Vapun mielestä oli kovin tylsää, koska Timo oli töissä. Timon kotiin tulo aiheutti melkoisen härdellin koirien keskuudessa.
Kirjoitettu 26.02.2013 klo 22:55, viimeksi päivitetty
26.02.2013 klo 22:55.
Jaahas! Nilkka ei nyt ole vielä mun kaveri, vaikka Henna sen hyvin teippasikin. Päärin kuitenkin lähteä tasaisella kävelemään ja kokeilemaan, joskos nilkka antaisi kävellä. Melko hyvin raaja pysyi menossa mukana, kertaakaan se ei tippunut matkan varrelle. Poikien juoksuttamisessa auttoivat kääkät, jotka nappasin naapurista avukseni. Kaikki viisi koiraa juoksivat hyvin kovaa ja reippaasti 🙂 Onkohan näillä ollut ikävä toisiaan?
Illalla oli tottistreenit. Yhteisliikeessä oli rentoutumista, jossa pojat osasivat käyttäytyä hienosi. Nano alkaa kestää jo mitä vaan toisilta ihmisiltä. Ei todellakaan hievahdakaan vaikka ihminen tekisi mitä. On se vaan mahtava koiruus 🙂 Yo-Yon kanssa tein seuraamista poikittain seuraamisella sekä käännöksiä tehden. Molemmat koiruudet olivat erinomaisen ihania ja taitavia tänäänkin 🙂
Kirjoitettu 25.02.2013 klo 23:30, viimeksi päivitetty
25.02.2013 klo 23:30.
Aivan uskomaton hoitolainen tuo Nilla! Yöllä neitonen nukkui ihan kuin olisi aina meillä ollut, ei minkäänlaista hipsuttelua tai vippasua kuulunut. Jännä kuinka nopeasti kolmikko normalisoi tilanteen ja yhteiselo oli hyvin harmoonista ja tyyntä.
Ettei elämä olisi liian harmoonista otimme lenkille mukaan Hillan ja Elinan. No, eipä he kumpikaan oikein häirikköjä ole, mutta lisäporukkaa oli mukava saada mukaan. Nano ja Hillahan eivät mahda mitään vauhdilleen. Ne vai juoksevat juoksemisen ilosta täysillä edestakaisin. Nillan mielestä tuollainen päätön törmäily ei ole mistään kotoisin, joten neitonen viipotteli omaan vauhtiaan kanssamme.
Kotona oli hauskaa katsella kuinka Nilla ja pojat nukkuivat tyytyväisinä kyljillään olohuoneen matolla. Aikas rentoa porukkaa, väittäisin 🙂 Illalla Riitta kävi hakemassa omansa kotiin, joten meidän täytyy tyytyä jälleen kahden koiran kanssa eleilyyn.
Kirjoitettu 24.02.2013 klo 23:27, viimeksi päivitetty
24.02.2013 klo 23:27.
Aamulla nappasin koiruudet hihnoihin ja lähdin lähistölle kävelemään. Viattomina taivalsimme eteenpäin, kunnes eräästä pihasta kuului kunnon urina, haukku ja lähestyvät laukka-askeleet. Talon miniän kaksi labbita sekä terrieri hyökkäsivät koiriemme luokse. Vähän aikaa olin hyvin neuvoton. Onneksi koiruudet olivat ystävällisiä, eikä siinä sen kummempaa tapahtunut. Ja minunkin sydän kesti tapahtuneen juuri ja juuri.
Minä lähdin päiväksi Kajaaniin koetoimitsijakurssille Jaanan kanssa, Timo jäi kotiin koiruuksien kanssa. Riitta toi Nillan meille viikonloppuhoitoon. Hyvin järjestelty minulta jälleen 🙂 Alussa Nano oli hyvin kiinnostunut Nillasta, mutta lenkin jälkeen kaikki kävivät paikoilleen nukkumaan. Nillan paikka on Timon vieressä sohvalla!
Minun palattua kurssilta kotiin otin kainalooni tottisvälineet ja pojat mukaani. Sonjan kanssa pidimme erittäin mukavat treeenit. Yo-Yo teki tosi hienosti töitä häiriintymättä, vaikka Atso the Sonjan poika (huomenna 2v) silitteli ja taputteli Ukkoa liikkeiden aikana. Välillä Yo-Yo täytyi laittaa hihnaan ja Atso talutteli Ukkoa hyvin onnellisena. Lisäksi teimme luoksetulon pysäytyksiä, tunnaria (joka oli aivan katastroofi) sekä peruuttaen ja sivuttain seuraamista. Enpä olisi koskaan uskonut kuinka hyvin nuo onnistuisivat!
Nano teki suurista häiriöistä aivan huikean hienosti! Nanoksi siis… Kiertoja esteiden ympäri, Sonjan jalkojen ympräri sekä pyllistys luoksetuloja oli ohjelmassa. Erinomaisesti sujui siis 🙂
Illalla Nilla otti jälleen oman paikkansa Timon vierestä sohvalta lenkin jälkeen:) Saas nähdä kuinka meitä nukuttaa ensi yönä, aika lupaavalle näyttää.
Kirjoitettu 23.02.2013 klo 22:29, viimeksi päivitetty
23.02.2013 klo 22:29.
Höh! Vielä jatkuu pakollinen lepo… Harmillista. Käytin kaikesta huolimatta, nilkastakin, koiruudet hitaalla potkurilenkillä. Molemmat likkuivat mukavan rauhallisesti, pitkällä askeleella.
Muuten päivä menikin Selma-tädin touhuja tarkkaillen. Selma valmisti meillä suvulle blinit, joten täytyihän poikien seurailla tädin touhuja. Onnekseni pojat eivät olleet sulloutuneet tehtävien keskelle, vaan laadun tarkkailu oli onnistunut hieman kauempaa.
Illalla teimme vielä koirien rentoutustreenit. Molemmat poikaset osaavat loikoilla rauhallisesti maassa rentoutuksen aikana. On nää vaan niin mukavia 🙂
Kirjoitettu 22.02.2013 klo 22:25, viimeksi päivitetty
22.02.2013 klo 22:25.
Ai, kamalaa! Meidän nuori Ukko on jo 4v vanha. Tää on tosi järkyttävää. Onneksi Yo-Yosta on kuoriutunut viisas ja mukava partainen collie 🙂 On se vaan meikäläisen rakas möhmykkä!
Koska eilen oli osteopatia päivä olimme tänään vielä pienillä lenkeillä ohjeiden mukaan. Pojat pääsivät pariin kertaan puolen tunnin lenkille. Muuten vietimme synttäreitä ja koirat nautiskelivat luiden pureskelusta.
Koko perheen voimin pidimme rentoutushetken. Minä hoidin Nanoa ja Timo Yo-Yoa. Teimme osteopaatin antamat harjoitukset ja rentoutimme jokaisen käpälän. Koirat vaikuttivat tilanteeseen hyvin tyytyväisille.
Kirjoitettu 21.02.2013 klo 21:18, viimeksi päivitetty
21.02.2013 klo 21:18.
Aamulla hönkäisin poikien kanssa lenkille. Ennen autoon pomppaamista molemmat karvakorvat päivystivät portilla kääkkiä odotellen. Tänään vain joutuivat tyytymään minun seuraan. Vauhdikas lenkki ja hyvä sää 🙂
Matkasin tänään Pieksämäelle poikien kanssa. Olin varannut molemmille ajan osteopaatille. Ensin vuoroon pääsi Yo-Yo. Ensin Hanna mietiskeli jäykkiä lapoja, jotka tosin suli nopeasti. Epäili jäykkyyden jatkuneen pidemmän aikaa. Niskasta löytyi yksi kiertynyt nikama, jonka paikoilleen kääntäminen auttoi. Lantio on aivan suorana ja ranka hyvä. Kaiken kaikkiaan lihakset ovat käytetyt ja liikunta on pumpannut niihin kokoa aivan riittävästi. Olipas se mahtavan mukavaa kuulla.
Nanon käsittelyä jännitin enemmän, eihän olkapään vammasta kovin pitkä aika vielä ole. Suureksi yllätyksekseni pienestä päästäisestä ei löytynyt mitään mainittavaa! Liikeradat hyvät ja ranka erinomainen. Nanollakin on käytetyt ja liikkuneet lihakset. Aivan huippua!
Molemmille koirille tuli jokaisen raajan rentoutusta kotiläksyksi. Nyt muutaman päivän ajan vain puolen tunnin lenkki pitää olla riittävä, sekin vielä suhteellisen rauhallisesti kuljettuna. Eli ei kavereita pariin päivään mukaan 🙁 Lisäksi Yo-Yo sai pienen niskaliikkeen kotona tehtäväksi. Vähillä läksyillä päästiin siis 😀
Kirjoitettu 20.02.2013 klo 23:10, viimeksi päivitetty
20.02.2013 klo 23:10.
Onpas aivan ihanaa huomata kuinka päivät ovat pidenneet vauhdilla. Tänään lähdimme olosuhteiden pakosta lenkille jo 7.15, jolloin oli jo todella valoisaa. Riitta ja kääkät seuranamme lenkkeilimme vain laveita ja aurattuja teitä. Riitta harhautui pouta vain kerran rämpien vain nelisin askelta. Eli nilkka sai levätä tänään 🙂 Pojat olivat aivan riemuissaan saadessaan juosta kääkkien kanssa.
Iltapäivällä pääsimme pienelle lenkille Anskun ja jättishelttien kanssa. Nano ja Vappu juoksivat taas aivan päättöminä, Yo-Yo osallistui aina välillä vauhdin hurmaan. Ansku yritti aktiivisesti piirtää hankeen työprojektiaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Joko Yo-Yo tai Nano nakotti hangessa ylikiinnostuneena piirustuksesta. Huh, on ne vaan hupsuloita.
Illalla koirien iloksi meillä kävi Sonja Vienon kanssa Agi-Poppoon papereita tekemässä. Vaikeaa sanoa kummasta vieraasta koirat tykkäsivät enemmän, molemmat saivat ylenpalttisen vastaanoton. Pojilla oli siis tänään todella paljon kaveriloita luonaan 🙂
Kirjoitettu 19.02.2013 klo 23:45, viimeksi päivitetty
19.02.2013 klo 23:45.