Äitienpäivän viikonloppu 10.-11.5.204
Lauantaina tein sydän verta vuotaen hankalan ratkaisun. Otin vain partaiset mukaani ja jouduin jättämään Nanon kotiin. Partaisten kanssa suuntasin Kuopioon Agility Poppoon kouluttajien koulutukseen. Matkalla mietin pääni puhki mitä pyytäisin kouluttajalta. Monta asiaa olisi omia varten ollut listalla, mutta eihän se käy. Siispä keskityin asioihin, jotka hyödyttävät meidän ryhmää. Kouluttaja Sanna oli mitä ihanin ohjaaja, kannustava ja hyvin tilanteen mukaan toimiva. Voi, kunpa oppisin samanlaiseksi.
Yo-Yo oli ihanan innokas tekemään töitä radalla. Mikäs se on huippu kuuliaisen koiruuden kanssa radalla ryntäillä 🙂 On se vaan kaikista ihanin.
Buffo oli mukana vain katselemassa suurta maailmaa. Pentunen käyttäytyi hienosti, oli kauniisti häkissä ja hihnassa ollessa kävi mukavasti maahan makailemaan.
Nano oli viihdyttänyt Timoa kotosalla. Lenkillä olivat törmänneet saksalaispariskuntaan sekä heidän irti olevaan koiraansa. Onneksi tilanteessa ei tapahtunut mitään suurempaa.
Minun jäätyä töihin Timo haki partaiset kotiin, ja sai näin enemmän viihdyttäjiä. Tosin koiruudet olivat sen verran väsyneitä, ettei niitä paljoa tarvinnut aktivoida.
Sunnuntaina aamulla suuntasimme anoppilaan koirat mukanamme. Olin erittäin tyytyväinen kolmikon käyttäytymiseen. Vaikka alussa oli hieman iloista tervehtimistä, kävivät koirat kuitenkin kauniisti makailemaan ja tauhoittuivat kivasti. Kyllä näiden kanssa ilkeää liikkua ihmisten ilmoilla.