Huh! Nyt se on tehty. Virallisesti paperille. Tämän tiesi tulevan jo pitkään, joten olo on hyvin helpottunut…
Timo on ollut yhteisomistajana Moyalle reilun vuoden ajan. Moyasta piti tulla Yo-Yon morsian, meidän piti käydä sen kanssa näyttelyissä ja minun paimentaa lampaita. Ja neidon piti lomailla meillä aktiviteettien ohella. Nämä oli suunnitelmat silloin kamalan kauan sitten. Mutta sitten kaikki muuttui…
Yo-Yo kuoli ja morsiammelle ei ollut enää käyttöä sen alkuperäisessä ajatuksessa. Myös yhteisomistajuuteen tuli pilviä taivaalle. Sana yhteisomistajuus oli ymmärretty hyvin eri tavalla, samoin mitä se sisältää. Myös koiran pitäminen eri omistajilla ei ollutkaan niin helppo kuin kuvittelisi. Tässä samalla päätimme ettemme ota osaa mahdolliseen sperman tuomiseen Austraaliasta Yo-Yon jälkeläiseltä, joten mitään Yo-Yoon liittyvää emme olisi saaneet takasin. Yhteistyö ei vain onnistunut, niin ei.
Siispä nyt on kauppakirjat tehty valmiiksi ja kaikki tuo hässäkkä jätetään taaksemme. Että mitäkö tästä opimme? Olemme edelleen valmitta jatkossa yhteisomistajuuteen kolmannen tahon kanssa. Keskenämmehän olemme jo tätä harjoitelleet reilun 20 vuotta 😉 Seuraavan kerran emme luota vastapuolen sanaan, vaan vaadimme kaiken oikeasti paperille. Mieli kun saattaa muuttua, kun huomaa ettei koiruus aina kotona olekaan…. Siinäpä se meidän oppi. Toivotaan, että tämä loppu menisi paremmin kuin viimeinen vuosi. Nyt pitää vielä pari asiaa tehdä ja se on siinä. Hyvää matkaa Moya!
Kirjoitettu 25.06.2017 klo 20:57, viimeksi päivitetty
25.06.2017 klo 20:59.
Ja lisää kuvia 🙂
Puiden siimeksessä
Ihana sammalmatto
Jonossa mars!
Lupo
Aivan valtavasti metsätähtiä
Kieloja, ja Buffon piti tietysti sulloa nenänsä kuvaan
Napia naurattaa
Kierretukka <3
Napi
Pentu on selvästi kasvanut jo paljon
Pihlaja
Lupo tähyilee järvelle
Nano ei halunnut kastua
Lupo uinninvalvojana
Chocolla on jo nouto kunnossa?
Meidän perheen uimari
Iiik! Kylmää vettä
Uimarin personal trainer?
Ja sitten niitä oli jo kaksi….
Vihdoinkin Buffo nousi vedestä ja sai shelttien moitteet niskaansa
Choco ihmeissään Buffon pyörimisestä
Rannasta nautiskelijat
Pieni pitkäsääri
Tupasvilla
Napi
Pienimmän tiellä on paljon esteitä
Hups! Jäätiin Chocon kanssa kiinni pienestä hempeilyhetkestä….
Sheltit ja ulapalle tuijottelu
Meidän omenapuiden kukintoa
Kirjoitettu 25.06.2017 klo , viimeksi päivitetty
25.06.2017 klo 20:40.
Vaikka sekä isännällä että emännällä oli juhannuksena töitä, ennätimme rämpiä metsässä sekä mökkeillä.
Kävimme koko köörillä Parrella karhuja säikyttelemässä.
Kivellehän näiden oli kiivettävä
Trikit turvaa pienintä
Lupoa naurattaa
Suuria esteitä pennun tiellä
Buffo, roskien keräämisen mestari
Napi
Lupo
Choco
Karhujen kiipeilyjälkiä
Ryhmäkuvaan ryhmittäytymistä
Choco, Buffo, Nano, Napi, Lupo
Buffo
Kirjoitettu 25.06.2017 klo , viimeksi päivitetty
25.06.2017 klo 20:17.
Minskistä palatessani lepäilin hieman parhaan siskoni luona. Mukaan sieltä lähti, tällä kertaa suunnitellusti, Napi. Napi on meillä useita viikkoja tänäkin kesänä. Onneksi sheltit kestävät tällaista lomailua traumatisoitumatta hyvin. Napi tulla tupsahti siis laumaamme ja kotiutui kerrassaan loistavasti. Ainoana vaikeutena on eri aikavyöhyke Espooseen nähden. Meillä kun ruoka-ajat ovat Espoota myöhemmin ja Napin aristokraattinen vatsa toivoisi täytettä jo aikaisemmin.
Metsäilemme entiseen tapaan, joskus kamerakin sattuu mukaan lenkeille.
Lähdön kiihdytys
Ja taikaisin…
Choco
Bluemeadow’sit yhtä jälkaa eteenpäin
Napi
Pieninkin yrittää pysyä mukana
Napi
Nano vauhdissa
Buffo! Aina se löytää jostain vettä jossa likaantua….
Lupo
Jonossa etuilija
Paistaa se auriko risukasaankin
Ihania kukintoja
Lupo
Napi
Buffo
Koko laumalla on kiire
Ystävykset Napi ja Lupo
Kirjoitettu 22.06.2017 klo 22:27, viimeksi päivitetty
22.06.2017 klo 22:29.
Käväistiin Minskissä pikaiseltaan, tai ei siellä voi ihan noin vain käydä… Reissussa olis siis minun, Buffon ja Lupon lisäksi Jasmine ja Kirsi sekä 7 shelttiä ja tipsu. Eli koiruuksia oli aivan riittävän paljon näytillä. Shelttikehän aikaan kuhina oli melkoinen ja apukäsiäkin jo tarvittiin. Molemmat koiruudet saivat uudet tittelit nimiensä eteen.
Lauantaina Lupo oli luokkansa toinen Jasminen esittämänä. Junnu esiintyi kuitenkin kauniisti ja olin hyvin ylpeä hopeanuolestani. Buffo oli eri1,sa, sert, cacib, rop valko venäläisellä Sinitsina Tatyanalla. Näin Buffosta tuli Valko Venäjän valio. Illan täydensi RYP4 tulos puolalaisella Mrowiec Waldemarilla.
Sunnuntaina Buffo oli luokkansa toinen, minä en jotenkin saanut hyvää tempoa päälle. Lupo oli puolestaan luokkavoittaja ja tullen Valko Venäjän juniorvalioksi.
Lupo pääsi myös kasvattajaryhmään, joka olikin BIS5!
Reissu ei ollut missään nimessä helppo, vaan hyvin rankka ja opettavainen. Mutta siitäkin selvittiin ja nyt voi jo kaikille kommervenkeille nauraa.
Kirjoitettu 22.06.2017 klo , viimeksi päivitetty
22.06.2017 klo 22:13.
Paljon onnea Yo-Yon ja Ronjan poikaset! Ikää näillä koiruuksilla on jo kuusi vuotta. Onneksi yhtä tyttöä on tästä yhdistelmästä käytetty jalostukseen Suomessa sekä Tiplua Austraaliassa. Joten meillä on mahdollisuus saada pieni palanen Yo-Yoa takaisin. Toivottavasti jokaisella pentusella on hyvä ja touhukas elämä. Ukitettavat ovat ainakin menestyneet erinomaisesti näyttelyissä 🙂
Minä lähdin reippailemaan isojen kanssa luonnon rauhaan. Ensin polkaisin kaikille kolmelle peltojäljet matkalla metsään. Metsässä koiruudet juoksentelivat iloisina. Minä bongailin korvasieniä, vaikken niitä kerääkään.
Nano kasteli varpaat ojassa.
Vauhdin hurmaa kaikilla kolmella
Buffo löytää aina vetisen ojan,
Korvasienien etsijäkaveri
Jälleen ojassa….
Lenkin jälkeen menimme ajamaan jäljet. Kaikki koirat toimivat erinomaisesti. Kyllä jäljestys on mun juttua. Koirat nauttii ja minä nautin. Rauhallinen ja miellyttävä eteneminen koiran perässä tuntuu vain niin oikealle ja todelle. Samalla saa nauttia myös luonnon äänistä ja tuoksuista. Valjaiden pukeminen päälle sai koirat hihkumaan onnesta. Kaikki tekivät tarkaa ja rauhallista työskentelyä. Hitsi, että oli iloinen ja onnellinen olo.
Timo toi Chocon vielä metsään pienoiselle lenkille. Pentunen liikkui todella hienosti ja reippaasti metsässä.
Nano vahti tarkkana pentusta.
Kauheen korkeaa varvukkoa.
Buffo… Tuo maailman lahjakkain itsensä likaaja. Naama ihan täynnä oksia ja tikkuja.
Choco päätti tutkailla tilannetta ja olla hyvin tärkeän näköisenä kannon nokassa.
Illalla harjailin Buffoa, joka ei ollutkaan enää niin helppoa. Harjat ja nesteet hävisi jotenkin kummallisesti sinne jonnekin… Buffon päällä pomppi yksi pieni ruskea Pönkki. Osittain sain Buffon harjattua, vielä jäi paljon harjattavaa. Kiitos avusta Choco!
Kirjoitettu 30.05.2017 klo 22:51, viimeksi päivitetty
30.05.2017 klo 22:51.
Kauniissa aurinkoisessa säässä saimme harrastaa ja nauttia luonnosta tänään. Onneksi on näitä ihania kavereita, jotka jaksavat metsäillä reippaasti heti aamusta. Aktiivikoirien treeneissä teimme kapeahkon, mutta syvän hakualueen. Ensimmäisenä toimeen pääsi B-teamista Buffo. Buffolle oli yksi maalimies takalinjalla. Olin niiiiin ylpeä, kun Buffo irtosi todella hyvin ja meni upeasti maalimiehelle.
Buffo oli hyvin pettynyt, kun maalimiehiä oli hänelle vain yksi. No, jääpähän hyvin toiminnan tahtoa seuraavaan kertaan.
Lupollakin oli yksi maalimies takalinjalla. Junnu irtosi yllättävän hyvin ja työskenteli mukavasti. Nyt vain harjoitellaan maalimiehelle menoa seuraavalla kerralla hieman tehokkaammin.
Timo toi Chocon treenailemaan hieman myöhemmin. Näin poikasen ei tarvinnut olla autossa liian pitkää aikaa. Sylikyyti oli metsään asti.
Minä ja meidän pienin koiralauman jäsen.
Jaa… Tämäkö on siis metsä?
Metsässä on myös korkeita vuoria, tai jotain.
Ensimmäinen etsittävä oli isäntä
Ei hätää! Täältä tullaan auttamaan…
Suvi pelastettu.
Kainalokoira
Hirweellä wauhdilla eteenpäin…
Ensin tukin ylitys ja sitten maalimiehelle
Jukka on pelastettu
Suloinen
Toisaalla Timon Moya oli kauneuskilpailuissa. Raumalla Emmi-Lotan handlaamana eri2. Tuomarina Langfeld Heather, Kanada. Paljon onnea!
Kirjoitettu 28.05.2017 klo 20:16, viimeksi päivitetty
28.05.2017 klo 20:24.
Hih, hii! Hän on saapunut kotiin! Siis Choco, Bluemeadow’s Xpert In Flirt. Aivan ihana pieni ja reipas sheltinpoikanen, joka sulautui vain laumaamme. Eikö ole hurmaaava?
Nano on osoittautunut erinomaiseksi lastenhoitajaksi. Aivan uskomaton vahti ja leikittäjä.
Ja koska meillä ei mene yleensä mikään ihan perinteisesti, tuli Chocon mukana viikonloppuhoitoon myös sisar Tyyne. Tyyne valloitti Ainon aivan kokonaan! Tyyne on täpäkkä pikku emäntä.
Sekä Bablo-veli, jota taisimme kutsua enemmän Picassoksi tai Balalaikaksi. Tämä hurmuri on hieman isompi, mutta sydän täynnä kultaa.
Kirjoitettu 28.05.2017 klo , viimeksi päivitetty
28.05.2017 klo 17:44.
Koirien onnenpäivä! Kaksoset tulivat Lieksaan ja siitäkös koirille riitti iloa enemän kuin tarpeeksi. Kaikki kolme menivät vähintään solmuun, kun ihanat pienet kätöset rapsuttelivat ja paijailivat.
Aamulla pinkaisimme lenkille. Kaikilla neljällä pojalla oli tosi hauskaa. Napikin nimittäin taas tupsahti laumaamme kuin ei olisi poissa ollutkaan. Loppulenkistä tapahtui sitten kummia, tytöt kiipesivät hirvitorniin ja siitäkös Nano veti herneet nenään. Raukka-parka yritti haukkua ja komentaa kaksoset heti, nyt ja samointein takaisin turvaan sekä vahdittavaksi maanpinnalle.
Päivällä oli Poppoon match show, jonne Aino osallistui Lupon kanssa. Täytyy kehua, kuinka hienosti neitonen ja Lupo osasivat esiintyä. Siinä oli tädin sydän sykkyrällä, kun sain katsoa kuinka Aino on kehittynyt hienoksi handleriksi jh-koulutuksissa.
Kirjoitettu 28.05.2017 klo , viimeksi päivitetty
28.05.2017 klo 17:23.
Tänään viisikon suuntana oli meidän mökki. Auton hylkäsimme risteykseen ja taapersimme Elinan kanssa koiruuksien perässä mökille. Veljekset päättivät kulkea kylki kyljessä jonkin matkaa, ainakin sen verran että sain kuvan napattua.
Mökillä Elina poseerasi kuuliaisesti laiturilla koiruuksien kanssa. Harvoin sitä onnistuu saamaan niin epäonnistuneita kuvia kuin nyt. Yksikään koira ei näyttänyt läheskään koiralle ja taustakin oli ihan killillään…. Harmi, sillä mahdollisuudet kauniiseen kuvaan olivat olemassa mutta sellaista ei tällä kertaa tullut. No, aina ei voi onnistua. Ei edes joka kerta….
Buffo piipahti useaan otteeseen uimaan järvessä. Veljekset saivat jälleen kerran hepulin ja juoksivat peräkkäin ympyrää, vain koska voivat tehdä niin. Nano vahti Elinaa, ettei vain tipahda kiveltä ja Hilla…. Hilla sätti kaikkia yhtäpaljon ja yhtä kovaa…
Ruu yrittää saada Lupoa kiinni.
Hilla ohjeistamassa kaikkia
Tällaisessa maastossa pojat päätti juosta täysillä
Lupo
Veljekset isän valvovan silmän alla.
Meidän pihalla kukkii jo valkovuokot! Ehkä meille tulee sittenkin kesä?
Ruu ja Hilla tulivat vielä illaksi meille hoitoon. Minä siirtelin tavaroita paikasta toiseen, tehokkaammin tuo tehtynä olisi siivousta…. Timo pinosi sahasi ja pinosi puita. Joten koiruudet saivat olla ulkona nauttia kesästä kaikessa rauhassa. Illalla meillä oli hyvin hiljaiset ja tyytyväiset koiruudet.
Kirjoitettu 24.05.2017 klo 22:30, viimeksi päivitetty
24.05.2017 klo 22:30.