Viime viikonloppuna sain taas nautiskella parhaan siskon seurasta sekä opiskella rally-tokoa. Buffon kanssa on kyllä ihanaa reissata, se ei turhia hötkyile ja höntyile. On se vaan aivan ihana. Napin kanssa Buffolla menee jutut tosi hyvin yksiin, ne on tosi kaveruksia. Nii-in! Olin vain yhden koiran taktiikalla liikenteessä. Nyt on taas pää täynnä ajatuksia kouluttamisesta, suurin muutos pitäisi näkyä jälleen kerran omassa toiminnassa. Ei muuten oo helppoo… Aivan ihana, tosin tosi raskas viikonloppu.
Maanantaina meidän liikkumiseen tuli suuri muutos. PikkuMusta lähti maailmalle ja tilalle tupsahti Kuplikas. Kuplikas kuuluu Wolkkareiden rotuun ja on musta. Nyt vain odotellaan, että saadaan häkki takaosaan ja taas päästään hyvin matkaan.
Tänään on Lupon, Ruun, Vertin, Mimin ja Ninkan syntymäpäivä! Onnea vuoden vanhat taskuraketit <3 Varsinaiset juhlat olemme siirtäneet torstaille, etelästä tulee juhlaorganisaattorit joten juhlista tulee varmasti upeat.
Päivää olemme viettäneet treenaten takapään käyttöä, laiskotellen ja pellolla juoksennellen. Onnistuin jotenkin saamaan vallan päättömiä kuvia koirista, eipä oikeastaan yhtään hyvää kuvaa tallentunut kameraan. Huoh!
Buffo, suuri ja mahtava
Buffon aiheuttama lumituisku shelteille
Nano vauhdissa
Lupotin katsoo minne seuraavaksi kirmaisi
Vauhtia riittää tässäkin tapauksessa
Jokin haju on löytynyt
Päätöntä menoa?
Hirwee älämölö
Ryhmä Rämä
Lumi pöllyää kirjaimellisesti näiden vauhdissa
Hippasta, mutta kukaan ei tiedä kuka jahtaa ketäkin.
Lupo
Buffo hyvin reteenä. Ehkä se haluaa sanoa jotain…
Nanotin
Jaa…. En ymmärrä miten tuo koira meni solmuun
Buffo ja karvojen tanssi
Synttärisankari
Jo vuoden vanha
Kirjoitettu 18.02.2017 klo 22:29, viimeksi päivitetty
18.02.2017 klo 22:29.
Suomen Partacolliet ryn vuoden partis-tulokset vuodelle 2016 julkaistiin perjantaina. Molemmat koiruudet löytyivät listoilta. Buffo näyttelypartiksista sijalta 21. Montaakaan näyttelyä ei käyty viime vuonna, joten tulos oli odotettavissa. Mutta tärkeintähän on osanotto! Iso ja minulle tärkeä tulos oli Yo-Yon sijoittuminen rally-tokossa kolmanneksi! Asia lämmitti kovasti mieltäni. Samalla huomasin jälleen kerran fasessa asiaa hehkutettuani, kuinka montaa ihmistä Yo-Yo on koskettanut. Silleen ihan oikeesti jättänyt jäljen ihmisten sydämiin. En tunne tällä hetkellä ketään muuta samanlaista persoonaa koiramaailmassa. Niitä on vaan niin harvassa. Samanlainen suuri jättiläinen oli aikoinaan Riitta-serkun Dara-doberman. Mutta tällä hetkellä…. Ei ketään. Karismaa ja luontaista arvokkuutta ei löydy Suomen partiksista 🙁 No, jännityksellä odotan mitä Buffo tulee olemaan. Luposta saattaa hyvinkin tulla Yo-Yon haastaja suurella persoonallisuudella. Tosin Lupohan on vain pikkuista vaille partis, vaikka mielestään on enemmänkin kuin partis ja sheltti yhdessä. Mutta…. kait se shelttikin on koira? Toivon todella että vielä joskus törmään Yo-Yon kaltaiseen suureen sieluun / persoonaan. Se on kunnia ihmiselle, joka saa sellaista koiraa silitellä.
Lauantaina nautiskelimme ihanasta säästä potkutellen potkurilla. Muutama aste pakkasta, aurattu pyörätie sekä hyvin luistava potkuri takasivat vauhdin hurman. Olipas se hauskaa sekä nopeaa lenkkeilyä.
Toinen hyvä uutinen saatiin tänään Valgasta, Virosta. Mimi, Bluemeadow’s The Story of Beauty, oli tänään näyttelyssä saaden jun eri 1 sa jsert Vsp Junior Pn2! Tuomarina oli June Wall, Irlannista. Näin Mimistä tuli Eestin juniorvalio! Ihan superhuippua! Nyt on kahdella pennulla junnuvalio takataskussa.
Tänään kykenin jo harrastamaan yhtä Yo-Yon lempparilajeista. Perjantaina saimme päähämme pitää hakutreenit piiiiitkästä aikaa. Koska paikalla oli hakutreenien verran aktiivisesti harjoittelijoita, asia oli nopeasti sovittu. Niinpä tänään aamulla kokoonnuimme hallin pihalle. Suvi oli tapojensa orja ja piti ensimmäisen evästauon jo tuolloin. Emme siis kerinneet edes treenipaikalle… Ensin otimme harjoittelemaan porukan noviisit. Lupon vuoro oli työskennellä toisena. Olin melkoisen varma, ettei pikkuisemme osaa tätä lajia. Lupon kanssa ei olla tehty paljoa hakua ja edellisestä kerrasta oli niiiiin pitkä aika.
Töihin laskettuani sheltti lähti etenemään reippaasti, kunnes sai hajun maalimiehestä. Silloin Lupo oli pitelemätön! Kuin raketti hopeanuoli kiiti pelastamaan Saria.
Toinen maalimies oli pitkän puupinon päässä. Ei tuottanut vaikeutta tämäkään haaste.
Kolmaskin maalimies löytyi todella hyvin. Lumihanget vain ovat niin korkeat, että niistä tuli hieman vastusta pikkuiselle. Mutta eihän lumi Lupoa pidättele!
Lupon toiminnassa olin tyytyväinen moneen osioon. Junnu ei karkaa töihin ominpäin, vain odottaa lupaa. Toisaalta Lupo tekee töitä todella mielellään ja korkealla intensiteetillä, kuitenkin malttaen haistella ympäristöä. Lisäksi maalimieskäytös on huippua. Lupo menee suorinta tietä maalimiehelle, muttei ole törkimys. Ei siis mene pahasti iholle, mutta on todella reipas ja rohkea. Lisäksi pysyy hienosti maalimiehen luona, eikä ole kiire minnekään. Ihan huippua siis!
Buffokin pääsi töihin. Jestas, että sillä olikin paljon tekemisen riemua.
Suvi päätti ottaa kuvan Buffon lähettämisestä…. Ihan ei onnistunut!
Ensimmäinen maalimies paikantui helposti. Tosin hieman piti päätä vaivata, kuinka pääsee maalimiehen luo oviaukossa olevan pressun ohi.
Toiselle maalimiehelle lähettäessä Suvi oli skarpimpana. Riittävän hitaasti kun lähetyksen teki, pysyi seniorkin toiminnassa mukana.
Toinen maalimies löytyi vaivatta ojan pohjalta. Hienosti tehty Buffo!
On se vaan… Upea koiruus!
Kolmannelle maalimiehelle päästäkseen piti rämpiä hieman hangessa, mutta onneksi se ei ole uutta meidän koirille.
Buffonkin työskentelyyn olin todella tyytyväinen. Nuorukainen työskentelee vain luvan saatuaan. Lähtee reippaasti töhin ja liikkuu reippaasti. Maalimiestä ei Buffo jätä, mutta antaa ehkä turhan helposti antaa suusta suuhun puhalluselvytystä. Ei hieman voisi jättää etäisyyttä maalimiehen luona…. Kyllä näiden kanssa on ihanaa harrastaa!
Kirjoitettu 05.02.2017 klo 23:25, viimeksi päivitetty
05.02.2017 klo 23:30.
Moya oli meillä aina Kaunasin reissuun saakka. Neitonen osoittautui erittäin mukavaksi nuoreksi partaiseksi. Nyt kun hieman rauhoittuu ja keskittymiskyky kasvaa, niin neitonen on aivan superpartis.
Seuraavana näyttelylistalla maista oli meillä Liettua, Kaunas. Sieltä tavoitteena oli saada Buffolle N-sert ja cacib sekä Lupolle, Mimille ja Moyalle jokaiselle kaksi junior sertiä. Minun hallinnassa oli siis Buffo, Lupo ja Lupon sisko Mimi, jonka kävimme Jyväskylästä reissuun mukaan. Samalla Jasmine, Lupon kasvattaja, siisti Lupon tassut ja korvat. Matkaseurueeseemme kuului myös Riitta-Liisa, Moya ja Fauni sekä Jaana, Pena ja Turo. Aika mukava porukka siis 🙂
Mimi lupsahti porukkaamme hyvin helposti. Katja-siskon luona neito oli kuin kotonaan ja nautti suunnattomasti tyttöjen rapsutteluista. Olimme jälleen Miliamilla liikenteessä. Katja heitälsi minut koirien kanssa Länsisatamaan, autossa oli ainakin riittävän paljon tavaraa mukana. Lupon upea oranssi metallihäkki pääsi jälleen käyttöön ja uusi shelttikoon trimmipöytä saatiin vihittyä käyttöön.
Laivamatkalla sain ostettua jo suurimman osan tuliaisista, koirat matkasivat linja-autossa kaikessa rauhassa. Kaikki koirat olivat rauhallisia, kun pääsimme niitä tervehtimään jälleen Tallinnassa. Siitä alkoi istuminen… Ja sitä riitti…. Onneksi välillä oli taukoja, jolloin saimme heilutella hieman jalkojamme sekä ostimme hieman suuhun laitettavia epäterveellisiä herkkuja. Myöhään illalla saavuimme hotellille. Takapihalla oli todella kauniin näköinen ortodoksikirkko, jota mieleni teki käydä katsomassa. Valitettavasti kirkko ei ollut meikäläisen aikataulussa ja oli aina kiinni, kun sen lähistöllä olin. Hotelli oli hienoin, missä olen koskaan ollut Miliamin matkalla. Todella siisti ja riittävän suuri, erittäin hyvä yhdelle hengelle ja kolmelle koiruudelle.
Illalla pesin reippaasti kaikkien koirien tassut ja vatsanaluset sekä Buffon parran. Ulkona oli sen verran kuraista, että koiruudet oli hyvin rapaisia. Ja sitten alkoikin kuivaus ja harjaaminen… Jonka toteuttaminen olikin hieman haasteellista, koska harjat olivat jääneet Katjan luo. Voi juma! Onneksi olin lykännyt yhden yleisharjan rinkkaan viimehetkellä. Eipä siinä turkeille ihmeitä tehty ja kellokin oli jo niin paljon, että nukkumaan oli käytävä. Onneksi kerrankin oli sellainen hotellihuone, jossa ei ollut kuuma kuin saunassa. Siellä olisi nukuttanut hyvin, ellen olisi neurotisoinut onko näyttelyrepussa lisää harjoja.
Aamulla heräsin ennen kukon laulua ja käytin koirat ulkona, ruokin koirat ja pesin Buffon parran jälleen kerran. Mimin mielestä oli kovin väärin, etten kuivannut vain ja ainoastaan häntä. Neito yritti tunkeutua kuivattavaksi koko ajan. Pikaisen, neuroottisella vatsalla syödyn hyvin niukan aamupalan jälkeen, ryntäsin juuri avatulle bussille. Jee! Tarvittavat harjat löytyivät. Supervauhdilla takaisin huoneeseen ja pikaista karvojen oikomista ennen näyttelypaikalle menoa.
Saimme todella hyvät paikat kehän vierestä, joten taas kaikki oli hyvin. Kehän vieressä oli kaiutin, josta kuului erittäin kovalla musiikkia. Jotenkin en hoksannut edes moista kummallisuutta. Lauantaina kaikilla koirilla oli tuomarina ruotsalainen Zorica Salijavic. Todella miellyttävä tuomari, jolla oli huumorinpilkettä silmäkulmassa. Sain mielestäni laitettua Lupon hyvin kehää varten, tosin en kerinnyt liikuttaa kuten olisin toivonut. Mimin laitoin samalla tavalla, mutta kaulusta olisin voinut nostaa paremmin esiin kun neidolla sellainen on niin kaunis. Ensimmäisenä Lupon kanssa kehään, vastuksena meillä oli soopeli Suomesta. Ilokseni Lupo sijoittui ensimmäiseksi ja ensimmäinen jun eri 1, jsert oli ansaittu. Mimi, joka oli tuntenut minut vain muutaman päivän, ei pystynty liikkumaan rennosti siinä musiikin ja haukunnan pauheessa. Siispä tuloksena oli eh. Näin Luposta tuli rop jun. Sitten alkoikin mystinen partisten kehä. Olin kyllä oletettavasti oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Jotenkin hämmentävää, kun ei ihan tiedä kehän kulkua. Mutta eipä siinä mitään… Buffo sai val eri1, sa, sert, N-sert, rop, cacib ja tullen Liettuan valioksi. Myös Moya sai jun eri1, sa, jsert, vsp. Ihan huippua! Buffon kanssa saimme pyörähtää ryhmäkehässä, mutta ei sijoituksia. Lupon kanssa biss-jun kehässä pieni sheltti valittiin 18 parhaan joukkoon yli 90 koirasta, mutta siihen päättyi meidän tie. Mutta oli meillä mukavaa!
Illalla tutut kuviot. Hieman ruokaa, hieman ulkoilua, hieman karvojen suoristamista ja tassujen pesua sekä kuivausta….. Mitäpä sitä muuta ulkomailla tekisi, kuin hotellihuoneessa nautiskelisi koirien seurasta 😉
Sunnuntaina olikin sitten tiukempi päivä. Nyt rodut oli toisinpäin… ensin parrat ja heti perään sheltit. Ja luonnollisesti valmisteluaikaa ei ollut paljoa näyttelypaikalla. Siinäpä nopeasti sitten kaikki kolme koiraa niin valmiiksi kuin vain mahdollista. Tuomarina oli Gerard Cox Irlannista. Erittäin miellyttävä tuomari tämäkin, ja tarkka. Lisäksi molempina päivinä oli tuomariharjoittelijat partiksilla. Buffo teki tasaisen varmaa työtä: val eri1, sa, N-sert, rop,cacib. Molempina päivinä oli siis yhteensä kuusi partaa kehässä, joten ei mikään läpihuuto juttu. Lisäksi sain kunnian esittää Moyan, saaden jun eri1,sa, jsert. Eli Moyasta tuli Liettuan juniorvalio! Jihaa! Heti rop kehän jälkeen oli Lupon vuoro hypätä kehään. Siinäpä oli minulla haastetta…. Partojen kanssa olin juossut ja hihkunut reipasta vauhtia ja nyt piti saada omat kierrokset alas todella nopeasti. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta kohtalaisesti sain kuitenkin esitettyä. Lupo saikin jun eri1, sa, jsert, rop jun tullen Liettuan juniorvalioksi! Jihaa, jihaa! Ja samalla saatiin oikeus hakea Viron sekä Venäjän juniorvalion arvot pojalle. Ihan huippua! Ryhmä- ja bis-juniorkehissä ei tullut menestystä Liettuassa.
Olipas mukavaa tulla kotiin, kun tuomisina oli yhteensä neljä juniorvalion arvon ja yksi Liettuan valion arvoon oikeuttavat tulokset. Nyt nyt niitä on jo haettu Liettuan kennelliitolta. Myös Buffon Viron valio on laitettu jalostustietojärjestelmään. Onnea myös Riitalle Faunin Liettuan valioitumisesta ja cacibista sekä Jaanalle Turon Liettuan juniorvaliosta ja Penan Liettuan veteraanivaliosta! Kiitos kaikesta avusta ja tuesta.
Moya matkasi Riitan mukana Ulvilaan ja Mimi jäi Jyväskylään. Siispä joudumme pärjäämään kolmella koiralla kotona. Harmillista!
Kirjoitettu 01.02.2017 klo 20:37, viimeksi päivitetty
01.02.2017 klo 20:47.