Kaunas 28.-29.1.2017
Moya oli meillä aina Kaunasin reissuun saakka. Neitonen osoittautui erittäin mukavaksi nuoreksi partaiseksi. Nyt kun hieman rauhoittuu ja keskittymiskyky kasvaa, niin neitonen on aivan superpartis.
Seuraavana näyttelylistalla maista oli meillä Liettua, Kaunas. Sieltä tavoitteena oli saada Buffolle N-sert ja cacib sekä Lupolle, Mimille ja Moyalle jokaiselle kaksi junior sertiä. Minun hallinnassa oli siis Buffo, Lupo ja Lupon sisko Mimi, jonka kävimme Jyväskylästä reissuun mukaan. Samalla Jasmine, Lupon kasvattaja, siisti Lupon tassut ja korvat. Matkaseurueeseemme kuului myös Riitta-Liisa, Moya ja Fauni sekä Jaana, Pena ja Turo. Aika mukava porukka siis 🙂
Mimi lupsahti porukkaamme hyvin helposti. Katja-siskon luona neito oli kuin kotonaan ja nautti suunnattomasti tyttöjen rapsutteluista. Olimme jälleen Miliamilla liikenteessä. Katja heitälsi minut koirien kanssa Länsisatamaan, autossa oli ainakin riittävän paljon tavaraa mukana. Lupon upea oranssi metallihäkki pääsi jälleen käyttöön ja uusi shelttikoon trimmipöytä saatiin vihittyä käyttöön.
Laivamatkalla sain ostettua jo suurimman osan tuliaisista, koirat matkasivat linja-autossa kaikessa rauhassa. Kaikki koirat olivat rauhallisia, kun pääsimme niitä tervehtimään jälleen Tallinnassa. Siitä alkoi istuminen… Ja sitä riitti…. Onneksi välillä oli taukoja, jolloin saimme heilutella hieman jalkojamme sekä ostimme hieman suuhun laitettavia epäterveellisiä herkkuja. Myöhään illalla saavuimme hotellille. Takapihalla oli todella kauniin näköinen ortodoksikirkko, jota mieleni teki käydä katsomassa. Valitettavasti kirkko ei ollut meikäläisen aikataulussa ja oli aina kiinni, kun sen lähistöllä olin. Hotelli oli hienoin, missä olen koskaan ollut Miliamin matkalla. Todella siisti ja riittävän suuri, erittäin hyvä yhdelle hengelle ja kolmelle koiruudelle.
Illalla pesin reippaasti kaikkien koirien tassut ja vatsanaluset sekä Buffon parran. Ulkona oli sen verran kuraista, että koiruudet oli hyvin rapaisia. Ja sitten alkoikin kuivaus ja harjaaminen… Jonka toteuttaminen olikin hieman haasteellista, koska harjat olivat jääneet Katjan luo. Voi juma! Onneksi olin lykännyt yhden yleisharjan rinkkaan viimehetkellä. Eipä siinä turkeille ihmeitä tehty ja kellokin oli jo niin paljon, että nukkumaan oli käytävä. Onneksi kerrankin oli sellainen hotellihuone, jossa ei ollut kuuma kuin saunassa. Siellä olisi nukuttanut hyvin, ellen olisi neurotisoinut onko näyttelyrepussa lisää harjoja.
Aamulla heräsin ennen kukon laulua ja käytin koirat ulkona, ruokin koirat ja pesin Buffon parran jälleen kerran. Mimin mielestä oli kovin väärin, etten kuivannut vain ja ainoastaan häntä. Neito yritti tunkeutua kuivattavaksi koko ajan. Pikaisen, neuroottisella vatsalla syödyn hyvin niukan aamupalan jälkeen, ryntäsin juuri avatulle bussille. Jee! Tarvittavat harjat löytyivät. Supervauhdilla takaisin huoneeseen ja pikaista karvojen oikomista ennen näyttelypaikalle menoa.
Saimme todella hyvät paikat kehän vierestä, joten taas kaikki oli hyvin. Kehän vieressä oli kaiutin, josta kuului erittäin kovalla musiikkia. Jotenkin en hoksannut edes moista kummallisuutta. Lauantaina kaikilla koirilla oli tuomarina ruotsalainen Zorica Salijavic. Todella miellyttävä tuomari, jolla oli huumorinpilkettä silmäkulmassa. Sain mielestäni laitettua Lupon hyvin kehää varten, tosin en kerinnyt liikuttaa kuten olisin toivonut. Mimin laitoin samalla tavalla, mutta kaulusta olisin voinut nostaa paremmin esiin kun neidolla sellainen on niin kaunis. Ensimmäisenä Lupon kanssa kehään, vastuksena meillä oli soopeli Suomesta. Ilokseni Lupo sijoittui ensimmäiseksi ja ensimmäinen jun eri 1, jsert oli ansaittu. Mimi, joka oli tuntenut minut vain muutaman päivän, ei pystynty liikkumaan rennosti siinä musiikin ja haukunnan pauheessa. Siispä tuloksena oli eh. Näin Luposta tuli rop jun. Sitten alkoikin mystinen partisten kehä. Olin kyllä oletettavasti oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Jotenkin hämmentävää, kun ei ihan tiedä kehän kulkua. Mutta eipä siinä mitään… Buffo sai val eri1, sa, sert, N-sert, rop, cacib ja tullen Liettuan valioksi. Myös Moya sai jun eri1, sa, jsert, vsp. Ihan huippua! Buffon kanssa saimme pyörähtää ryhmäkehässä, mutta ei sijoituksia. Lupon kanssa biss-jun kehässä pieni sheltti valittiin 18 parhaan joukkoon yli 90 koirasta, mutta siihen päättyi meidän tie. Mutta oli meillä mukavaa!
Illalla tutut kuviot. Hieman ruokaa, hieman ulkoilua, hieman karvojen suoristamista ja tassujen pesua sekä kuivausta….. Mitäpä sitä muuta ulkomailla tekisi, kuin hotellihuoneessa nautiskelisi koirien seurasta 😉
Sunnuntaina olikin sitten tiukempi päivä. Nyt rodut oli toisinpäin… ensin parrat ja heti perään sheltit. Ja luonnollisesti valmisteluaikaa ei ollut paljoa näyttelypaikalla. Siinäpä nopeasti sitten kaikki kolme koiraa niin valmiiksi kuin vain mahdollista. Tuomarina oli Gerard Cox Irlannista. Erittäin miellyttävä tuomari tämäkin, ja tarkka. Lisäksi molempina päivinä oli tuomariharjoittelijat partiksilla. Buffo teki tasaisen varmaa työtä: val eri1, sa, N-sert, rop,cacib. Molempina päivinä oli siis yhteensä kuusi partaa kehässä, joten ei mikään läpihuuto juttu. Lisäksi sain kunnian esittää Moyan, saaden jun eri1,sa, jsert. Eli Moyasta tuli Liettuan juniorvalio! Jihaa! Heti rop kehän jälkeen oli Lupon vuoro hypätä kehään. Siinäpä oli minulla haastetta…. Partojen kanssa olin juossut ja hihkunut reipasta vauhtia ja nyt piti saada omat kierrokset alas todella nopeasti. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta kohtalaisesti sain kuitenkin esitettyä. Lupo saikin jun eri1, sa, jsert, rop jun tullen Liettuan juniorvalioksi! Jihaa, jihaa! Ja samalla saatiin oikeus hakea Viron sekä Venäjän juniorvalion arvot pojalle. Ihan huippua! Ryhmä- ja bis-juniorkehissä ei tullut menestystä Liettuassa.
Olipas mukavaa tulla kotiin, kun tuomisina oli yhteensä neljä juniorvalion arvon ja yksi Liettuan valion arvoon oikeuttavat tulokset. Nyt nyt niitä on jo haettu Liettuan kennelliitolta. Myös Buffon Viron valio on laitettu jalostustietojärjestelmään. Onnea myös Riitalle Faunin Liettuan valioitumisesta ja cacibista sekä Jaanalle Turon Liettuan juniorvaliosta ja Penan Liettuan veteraanivaliosta! Kiitos kaikesta avusta ja tuesta.
Moya matkasi Riitan mukana Ulvilaan ja Mimi jäi Jyväskylään. Siispä joudumme pärjäämään kolmella koiralla kotona. Harmillista!