Metsäily on mukavaa 30.5.2017
Paljon onnea Yo-Yon ja Ronjan poikaset! Ikää näillä koiruuksilla on jo kuusi vuotta. Onneksi yhtä tyttöä on tästä yhdistelmästä käytetty jalostukseen Suomessa sekä Tiplua Austraaliassa. Joten meillä on mahdollisuus saada pieni palanen Yo-Yoa takaisin. Toivottavasti jokaisella pentusella on hyvä ja touhukas elämä. Ukitettavat ovat ainakin menestyneet erinomaisesti näyttelyissä 🙂
Minä lähdin reippailemaan isojen kanssa luonnon rauhaan. Ensin polkaisin kaikille kolmelle peltojäljet matkalla metsään. Metsässä koiruudet juoksentelivat iloisina. Minä bongailin korvasieniä, vaikken niitä kerääkään.
Nano kasteli varpaat ojassa.
Vauhdin hurmaa kaikilla kolmella
Buffo löytää aina vetisen ojan,
Korvasienien etsijäkaveri
Jälleen ojassa….
Lenkin jälkeen menimme ajamaan jäljet. Kaikki koirat toimivat erinomaisesti. Kyllä jäljestys on mun juttua. Koirat nauttii ja minä nautin. Rauhallinen ja miellyttävä eteneminen koiran perässä tuntuu vain niin oikealle ja todelle. Samalla saa nauttia myös luonnon äänistä ja tuoksuista. Valjaiden pukeminen päälle sai koirat hihkumaan onnesta. Kaikki tekivät tarkaa ja rauhallista työskentelyä. Hitsi, että oli iloinen ja onnellinen olo.
Timo toi Chocon vielä metsään pienoiselle lenkille. Pentunen liikkui todella hienosti ja reippaasti metsässä.
Nano vahti tarkkana pentusta.
Kauheen korkeaa varvukkoa.
Buffo… Tuo maailman lahjakkain itsensä likaaja. Naama ihan täynnä oksia ja tikkuja.
Choco päätti tutkailla tilannetta ja olla hyvin tärkeän näköisenä kannon nokassa.
Illalla harjailin Buffoa, joka ei ollutkaan enää niin helppoa. Harjat ja nesteet hävisi jotenkin kummallisesti sinne jonnekin… Buffon päällä pomppi yksi pieni ruskea Pönkki. Osittain sain Buffon harjattua, vielä jäi paljon harjattavaa. Kiitos avusta Choco!