Shelttilöitä 24.9.2011
Kellon soidessa ja todellisuuteen palatessa huomasin ikävän äänen. Vesisade! Eikä mitään pientä tiputtelua, vaan kunnon “saavista kaato” sade. No itku, potku, raivari… Eilen pestyt koirat olisivat lättynöitä lenkin jälkeen. Hmmm… Onneksi taloudessamme oli tyyppi jolla ajatus juoksi varhain aamulla. Timo muisti Ticon vanhan sadepuvun, sopisikohan se Nanolle? Sehän sopi kuin nenä päähän 🙂 Siispä molemmille pojille sadetakit päälle ja isännän kanssa lenkille. Ja kotiin palasi siistit ja sileät koirat.
Tänään olikin shelttien tapaaminen Käsämässä, jonne Yo-Yokin pääsi mukaan. Parisenkymmentä shelttiä oli paikalla, lähinnä Joensuun lähistöltä. Nano oli ainoa Lieksan edustaja, sekä ainut joka oli paimentanut lampaita. Siinäpä juteltavaa riittikin väliajoille. Oikeasti päivän aiheena oli näyttelyt ja trimmaaminen. Taru Ohtonen sekä Anne-Mari Hakkarainen olivat tapahtuman kouluttajina. Aikas pätevät tyypit!
Minä opin noin tuhat ja yksi asiaa mitä kannattaisi tehdä toisin. Pöydällä olemiseen tuli monta vinkkiä ja Taru katsoi Nanon muutenkin läpi. Hmmm… Takamuksen päällä olevia karvoja täytyy muistaa lytätä ja etuosaa pöyhiä, housut laittaa takaviistoon ja hännästä tehdä lapio. Uaaa… Vaikeeta! Lisäksi Nano tarvitsee lisää massaa, joten ruokaa pitäisi antaa hieman enemmän. Muuten Taru kehui Nanon olemusta sekä luonnetta, oikeaksi sheltiksikin taisi nimitellä :-)Trimmiopit oli samat kuin personal trimmarilla, mutta varmistus on varmistus.
Yo-Yo oli taas mörkö monelle sheltille. Höh! Toinen olisi niin mielellään leikkinyt kavereiden kanssa. Yksi merle oli hyvin kärttyinen ja sen omistaja toi koiransa Yo-Yon lähelle monta kertaa. Merle yritti napata muutaman kerran Ukkoa. Lopulta sanoin omistajalle: “Saat tuoda koirasi lähelle. Mutta jos se puree mun koiraa, minä puren sitä takaisin.” Taru sanoi, että antaa parta näyttää kuria käytöstavattomalle merlelle. Mutta eihän Yo-Yo moiseen vaivaudu. Mutta merlen mammarainen taisi saada riittävän varoituksen asiasta, ei ainakaan tuonut tyyppiään lähelle enää.
Illalla Timo käytti mukavalla, mutta sateisella, lenkillä koiruudet. Nanon piti vielä hepuloida hieman, mutta muuten kotona oli mukavan rauhallista 🙂