Paimennellen 25.7.2013
Aamulla pikalenkin jälkeen pomppasimme koko perheen voimin Nissaniin ja huristimme kohti Valtimoa ja Elinan reippaita lampaita. Jonkun 50km ajettuani huomasin kauhukseni, että kamera jäi seistä tököttämään keittiön pöydälle. Argh! Molemmat pojat pääsivät töihin pellolle, tänään emme edes ajatelleet menevämme harjoitusaitaukseen. Alun tahmeuden jälkeen saimme kuljetukset toimimaan kivasti. Molempien koiruuksien kanssa minun täytyy kiinnittää erittäin paljon huomiota omaan äänen käyttöön. Koirathan osaa, kunpa minä en pilaisi niiden treenejä. Mutta siis: molemmat koirat saivat lampaat liikkumaan toivottuun suuntaan toivotulla nopeudella. Olipas mukavaa!
Yo-Yo on ontunut ihan vähän välillä oikeaa oikeaa jalkaansa, joten nyt on edessä kävelykuuri. Elikkä Ukko joutui jäämään kotiin minun ja Nanon lähtiessä agilityilemaan. Olipa mukavaa pitää Nanon kanssa laatuaikaa kahdestaan. Nanotin oli jälleen erittäin pätevä pieni aksakoiruus. Toinen osasi tehdä rataa todella hienosti 🙂 Emäntä taisi jälleen kerran olla jarruna milloin tömistelle, milloin ohjaten väärällä kädellä. No, oppia ikä kaikki 🙂 harjoitellaan vain lisää.