Kaapolainen 23.4.2011
Koirat raahustivat nukkumapaikoiltaan silmät ristissä uuteen päivään. Iida oli yön aikana solahtanut lattialle patjalta pariin kertaan, patjalle siirtoon tarvittiin koiruuksien neuvoja. Lisäksi Aino jutusteli unissaan ja Iitu siirtyi viereemme nukkumaan. Koiruudet siis tekivät töitä vuorotta jälleen.
Timo vei koiruudet heti aamusta hihnalenkille. Koiruuksien mielestä joka toinen heinä oli ollut haistelun arvoinen, isäntä oli ollut hieman eri mieltä asiasta. Onneksi karvakorvat osaavat käskyn ”mennään” ja liikuttelevat sen jälkeen mielellään jalkojaan.
Päivällä perheemme pääsi metsäilemään Katin, Jannen ja Kaapon kanssa. Nano haukkui jostain kumman syystä paljon Kaapoa ja Kaapo kosti tämän Yo-Yolle. Ehkei kaikkein seesteisin lenkki, mutta hienosti koiruudet pärjäsivät kuitenkin.
Joku porukasta sai varsinaisen älyn väläyksen (lue: minä). Mennään tuolle tiellä kävelmään… No, joo! Kengät upposivat nilkkoja myöten mutaan. Voitte kuvitella mille parraton partacollie sellaisen reissun jälkeen näyttää! Hieman oli lievää mutaisuutta havaittavissa.
Muutoin päivä kuluikin Iidaa ja Ainoa hoitaen. Touhukaksikon perästä löytyy poikkeuksetta vähintään yksi karvainen kaveri. Nyt illalla kotonamme on maannut hyvin väsyneitä yksilöitä.